Puhe Jätelaitospäivillä Jyväskylässä

Share |
10.05.2017

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarisen puhe Jätelaitospäivillä Jyväskylässä 10.5.2017.

 

Maailmassa huikeaa vauhtia kasvavat jätevuoret uhkaavat ihmiskunnan selviytymistä monella eri tavalla.

 

Ympäristö pilaantuu kasvavilla alueilla maailmassa. Seurauksena ainakin välillisesti ovat väestösiirtymät ja hyödyntämiskelpoisen maa-alueen supistuminen. 

 

Käsittelemätön jäte on myös suuri päästöjen (metaani) aiheuttaja ja siten jo muutoin vaikean ilmastokysymyksen edelleen vaikeuttaja. 

 

Alueet, joissa kierrätys on lapsenkengissä, uusiutuvien luonnonvarojen määrä vähenee huolestuttavasti ja rajallisten uusiutuvien käyttö on epätarkoituksenmukaista.

 

Asian positiivisempi puoli: 

 

1. Maailma on herännyt huomaamaan edessä olevan ja ryhtynyt monilla alueilla - ei kuitenkaan vielä koko maailmassa - muuttamaan suuntaa;

 

2.  Jäteala on maailmassa tuhansien miljardien eurojen bisnes kiitos sen annin kierrätykselle, energiantuotannolle ja uusille materiaaleille. 

 

Myös Suomessa jätehuolto on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä valtavasti.

 

Se on tänään ammattimaista ja se muuttaa yhä suuremman osan jätteestä - erilaisista haitakkeista - hyödyllisiksi tuotteiksi. 

 

EU:n kaatopaikkadirektiivi vähensi jo kaatopaikkoja merkittävästi pari vuosikymmentä sitten.  Suomen oma ja tuore orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen rajoitus on suorastaan romahduttanut kaatopaikoille kärrättävän yhdyskuntajätteen jätteen määrän ja lisännyt hyötykäyttöä merkittävästi. 

 

Hyvä esimerkki muutoksen vaikutuksesta Keski-Suomeen on Mörkökorpi. Suunniteltiin suuri kaatopaikka tai jätekeskus Laukaan puolelle. Siitä riideltiin vuosia ja hyvä niin. Nyt sitä ei enää tarvita, kiitos edellä mainittujen uudistusten. 

 

Hienosti määriteltynä Suomen jätepolitiikan keskeiset periaatteet ovat:

 

- Etusijajärjestys eli jätettä on pyritty ensisijaisesti vähentämään, sitten valmistelemaan uudelleenkäyttöön, kierrättämään. Kierrätykseen soveltumaton energiaksi ja vasta viimeiseksi jäävä kaatopaikalle;

 

- Ennalta varautumisen periaate;

 

- Tuottajavastuu ja aiheuttamisperiaatteet;

 

- Läheisyys- ja omavaraisuusperiaate.

 

Jäteasetuksen mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää vähintään 50 prosenttia vuoteen 2016 mennessä, joka ei ole toteutunut vielä. Tekemistä riittää. 

 

Suomessa jätteen vuosituottoa on kymmeniä miljoonia tonneja, kenties yli 100 miljoonaa tonnia, jos kaivosjäte on kokonaisuudessaan mukana. Tästä yhdyskuntajätteen osuus on noin 3 miljoonaa tonnia eli noin 3 prosenttia.

 

Jätealan liikevaihto on uuden lain arviointiryhmän raportin mukaan noin 2,5-3 mrd euroa. Siitä kuntien jätelaitosten osuus on vajaat 0,5 mrd euroa. Yhdyskuntajätehuolto on monella tavalla huomattavasti merkittävämpi kuin edellä sanotut suhteet eri jätejakeiden kesken.

 

Kunnan vastuu yhdyskuntajätteen huollosta on tunnetusti ollut kuuma peruna ja se on vaihdellut vuosien saatossa. 

 

Kuntien jätelaitokset ja niiden yhteistyökumppanit investoineet vuosikymmenessä yli miljardi euroa yhdyskuntajätteen kierrätys- ja hyödyntämisverkostoon. Hyvin toimivat kunnalliset jäteyhtiöt ovat puolestaan olleet tärkeä osa siinä ketjussa, joka alkaa hyvin organisoidusta jätteen lajittelusta. Ellei jätehuolto toimi, ei myöskään sen alkupää eli lajittelu toimi ja päinvastoin.  

 

Viime vuoden alusta lukien siis orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittaminen ei ole enää mahdollista. Kierrätykseen jätteestä suuntautuukin kasvava osuus. Ei kuitenkaan vielä tavoiteltua 50 prosenttia. Esimerkiksi erilaisen muovin kierrätyksessä on vielä paljon tehtävää.

 

Jätteen muun hyödyntämisen investoinneissa on edetty hyvin. Ne on nähty tärkeiksi niin sanotuin jätepoliittisin perustein. Mutta niitä on vienyt eteenpäin myös energiapoliittiset tarpeet. Jätteen biojakeet ovat hyvää raaka-ainetta erimuotoiseen uusiutuvan energian tuotantoon.  

 

25 biokaasu- ja kompostointilaitosta, 8, kohta 9 jätevoimalaa, kapasiteetti 1,4 miljoonaa tonnia. Kuntien jätelaitokset omistavat tästä noin 35 prosenttia. Lisäksi rinnakkaispolttolaitoksia on useita eri puolilla maata. Vuoteen 2030 mennessä biojätteen määrä uusiutuvan energian tarjonnassa voisi arvioni mukaan nousta lähelle 3 TWh:a Se on noin prosentti Suomen kokonaiskulutuksesta. Yhden prosenttiyksikön hinta on tänään noin 120-130 miljoonaa euroa.     

 

Kuntaomisteisten jäteyritysten asemaan on merkittävästi vaikuttanut eurooppalainen hankintanormisto ja sen suomalainen sovellus, kansallinen hankintalainsäädäntö. 

 

Miten määritellään vähän poikkeuksellisilla markkinoilla - jätemarkkinoilla - pelisäännöt niin, että kuntien vastuulla oleva yhdyskuntajätehuolto ja vastuun kanto siitä tapahtuu koko yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisesti ilman kenenkään kermankuorintaa ja ilman julkisen toimijan tuottamaa kohtuuttoman suurta häiriötä alan markkinaehtoiseen toimintaan?  

 

Sidosyksikköaseman määrittely ja pelisäännöt ”tässä maailmassa” ovat tavattoman tärkeät. Uudessa hankintalaissa asetetut ulosmyynnin rajat, 5 prosenttia ja 500 000 euroa, ovat mielestäni kohtuuttomat. Suorastaan surkuhupaisa TSV-bisnes lasketaan siinä ulosmyynnin osuuteen. Näihin rajoihin on kajottava vireillä olevan jätelain säätämisen yhteydessä. 10 prosenttia ilman eurorajaa istuisi ihan hyvin eurooppalaiseen menettelyyn Suomen kaltaisessa maassa. 

 

Sipilän hallituksen ohjelma kirjaa tahtotilan, jonka mukaan kunnan jätehuoltovastuuta uudessa jätelaissa rajattaisiin ja täsmennettäisiin myös kunnan toissijaista vastuuta. En tiedä kuka sinne ohjelmaan tuollaisen sujautti. Mutta siellä se nyt on. Niin ikään ohjelmassa luvataan arvioitavaksi uudelleen tuo ulosmyyntiraja.

 

Käsitykseni on, että sanottu rajaus vähentää kunnallisten laitosten siivua yhdyskuntajätebisneksestä jonkin verran. Lakiluonnoksen arvioinnissa taidetaan puhua jostakin 10 prosentista. Uuden hankintalain 5 prosenttia ja 500 000 ulosmyyntirajat on muutettava. Korvataan ulosmyynnin 500 000 raja on poistettava kokonaan ja 5 prosentin raja muutettava 10 prosenttiin. 

 

Kun jätelakiluonnos ilmeisesti lähtee lähiaikoina lausunnolle, olkaa tarkkana. Sanokaa analyyttisesti viestinne. Niin kuin alan yksityisten toimijoidenkin on syytä tehdä. Heitäkin tässä tarvitaan. Tiedoksenne jo nyt, että työryhmän lakiluonnosta paljon pitempi on sen jäsenten esitykseen jättämien eriävien mielipiteiden määrä. 

 

MAURI PEKKARINEN

Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja (kesk.)

05.09.2017Keskustan eduskuntaryhmä tukee Kirri-Tikkakoski -välin rakentamista
05.09.2017Uudistetussa eduskuntatalossa!
30.08.2017Kärkisten silta 20 vuotta
19.08.2017Hallituksen esitettävä keskittämiselle vaihtoehto!
07.07.2017Aalto leikittelee myös Keski-Suomella!
10.05.2017Puhe Jätelaitospäivillä Jyväskylässä
29.04.2017Vai pitäisi kädet sitoa!
31.03.2017Mauri tavattavissa 1.-3.4.2017
23.03.2017Mauri liikkeellä 25.-27.3.2017
17.03.2017Mauri tavattavissa

Siirry arkistoon »