Puhe Kuntaliiton ja Keski-Suomen maakuntaliiton seminaarissa

Share |
13.01.2017

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen Kuntaliiton ja Keski-Suomen maakuntaliiton seminaarissa Jyväskylässä 13.1.2017.

 

Vuoden päivät kestänyt talouden kasvu ja työllisyyden paraneminen jatkuu Keski-Suomessa uusimpien tietojen mukaan myös alkaneen vuoden aikana.  Maakuntamme näyttäisi asettuneen nyt selvästi positiivisen kehityksen tielle.

 

Mutta niin pitääkin. Viennistä riippuvainen maakuntamme on altis maailmantalouden kriiseille ja omille virheille. Niistä on kärsitty vuosia enemmän kuin useimmat muut maakunnat. On siis kiinni otettavaa. Ja niin nyt myös tapahtuu.

 

Aluekansantuotteemme ja vientimme kasvavat koko maan heiveröistä kasvua enemmän. Työttömyyskin hellittää muun maan matkassa. Ja väestö kasvaa. Monille yllätyksenä maakuntamme kuntien tila keskeisillä talousindikaattoreilla kestää vertailun maan muiden kuntien kanssa.

 

Jotta totuus ei unohtuisi, muistettakoon kuitenkin ainakin neljä haastetta:

 

  1. Koko maan työttömyystilastoissa olemme edelleen maan toiseksi huonoin;
  2. Maakunnan 23 kunnasta väestö kasvaa vain viidessä ja maan 20 vaikeimman väestökehityskunnan joukossa on useampikin keskisuomalainen kunta;
  3. Metsä Group, johon niin mieluisasti aina vetoamme, ei riitä vuodelle 2040 hahmottamiemme väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamiseksi. Oikealla uralla pysymiseksi tarvitsemme nettona joka vuosi uuden Äänekosken suurinvestoinnin;
  4. Vaikka maakunnan sisäisen liikenteen hyväksi tehdään juuri nyt paljon, Keski-Suomi on edelleen muuhun maahan nähden osin liikenteellisessä motissa. Lentoyhteydet ovat heikot ja junalla ei juurikaan pääse poikki maan, pohjoiseen ei käytännössä lainkaan ja eteläänkin matelemalla. Kaksoisraide työn alle ja nopeasti. Tampereen ohitus ensi tilassa.

 

Irwinin vuosikymmenten takaista laulua mukaillen voisi siis hyräillä: ”Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan!”.

 

Puuhaa siis riittää kyllä meille kaikille, jotka luomme osaltamme kunnissa ja koko maakunnassa elinkeinoelämälle edellytyksiä investoida ja työllistää, meille, jotka huolehdimme ratkaisuillamme ihmisten hyvinvoinnista.    

 

Meidän on parannettava juoksuamme. Vahvuuksistamme on saatava irti nykyistä enemmän. Yksi esimerkki on paikallaan. Nousen jälleen kerran puuhun.

 

Paljon puuta selluksi on hyvä asia. Vielä parempi on, jos paljosta sellusta veisimme selluna ulos vähemmän ja pitemmälle jalostettuina enemmän.  

 

Emme ole päässeet ainakaan vielä riittävästi kiinni maan hallituksen biotalouden kärkihankkeisiin, uusien pitemmälle jalostettujen tuotteiden kehittämiseen ja tekemiseen.

 

Emme läpimurtoihin vielä sellaisissa matalammankaan jalostusasteen tuotteissa, kuten biokaasun tai nestemäisten polttoaineiden tuotanto, vaikka raaka-aineita niiden tarpeisiin on yllin kyllin.  

 

Jos Italiassa kohta miljoona ja Ruotsissa 100 000 autoa ajaa kaasulla, miksei meillä edes 50 000?

 

Jyväskylässä toimii VTT:n tutkimuslaitos. Sillä on Suomen päävastuu erityisesti biopohjaisten kuitutuotteiden ja bioenergian kehittämisessä.

 

VTT:llä tehdään monia läpimurtoja, synnytetään uusia innovaatioita.

 

Määrällisesti Keski-Suomessa on metsää kohta enemmän kuin muissa maakunnissa. Meillä tehdään paperikoneita enemmän kuin missään koko maailmassa. Meillä metsäkoneidenkin tuotanto on maailmanmittaista ja meillä puupohjaisen bion uusien tuotteiden tutkimuskapasiteetti on maamme suurimpia.

 

Jos emme saa maakunnassa tästä yhdistelmästä nykyistä enemmän irti, enemmän korkeammalle jalostettuja ja enemmän uusia tuotteita, huonoja olemme, olisimme.  

 

Luottamushenkilöinä voimme vain yrittää luoda rajallisin taloudellisin voimavaroin edellytyksiä niille, jotka ovat tekijöitä. Olemme maakuntana tässä vasta alkutaipaleella. Myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä on kannustettava ja rahoitettava tällaisessa osaamiskeskittymässä syntyvän uuden tiedon lähteille, sitä tietä investointeihin ja uusiin työpaikkoihin.

 

Osaajien ja elinkeinoelämän yhteistyön parantamisessa on vielä paljon tehtävää koko maakunnan hyväksi.

 

Eikä Keski-Suomen vahvuudet lopu bion ja metallin jalostamiseen. IT-osaamisellamme taidamme jo tuottaa biotalouttamme enemmän uusia yrityksiä ja hyvin jo myös pysyviä työpaikkoja.

 

Hyvät kuulijat!

 

Liki päivälleen vuoden kuluttua maassa pidetään ensimmäiset suorat maakuntavaalit. Noin yhdeksän kuukauden kuluttua pitäisi tietää ehdokaslistat.

 

Lakia, joilla vaaleista ja asioista säädetään, ei vielä ole. Viimeisimmät ehdotukset ovat vasta lausunnolla. Kiire tulee.

 

Valmistautumisessa sote- ja maakuntauudistukseen Keski-Suomessa on tehty hyvää työtä. Todennäköisesti parempaa kuin maan hallituksen piirissä. Niin, vaikka hallitus ja eduskuntahan ne linjat vetää ja täällä pitäisi niitä linjoja siten soveltaa.

 

Sarkastisesti voisi siis sanoa, että täällä osataan jo soveltaa, kunhan valtakunnan lainsäädäntö osattaisiin rakentaa sellaiseksi, miten asioista täällä ajatellaan.

 

Tässäkin yhteydessä on kirjattava voitoksi se, että Suomesta ei tehty viiden suuralueen maata, vaan 18 toiminnallis-taloudellisen maakunnan Suomi.

 

Keski-Suomen oman päätöksenteon alle tulee kaikki oleellinen alueellinen/maakunnallinen päätöksenteko. Muista maakunnista ei sanella meille. Ei pelastushallinnossakaan, jota oltiin jo viemässä Kuopioon.

 

Ilmeiseltä näyttää, että menetämme Kuhmoisen Pirkanmaalle. Samalla uskon, että koko maakunta tervehtii ilolla sitä, että Jämsä jää sinne minne se luonnonmaatieteellisin, kulttuurisin, taloudellisin ja toiminnallisin perustein kuuluukin eli Keski-Suomeen. Meidän on maakuntana eri tavoin myös osoitettava, että seisomme myös vahvasti Jämsän kehityksen tukena ja takana.

 

Puuttumatta uudistusten sisältöön tässä enempää, muutama huomio sekä maakuntien sote-tehtävistä että muidenkin tehtävien organisoinnista.

 

Nykyisin valtionhallintoon kuuluvien ELY-keskuksen tehtävissä ainakin pari–kolme tärkeää tehtävää on vielä ratkaisematta.

 

Keski-Suomenkin liikenneväylät tarvitsevat rahaa. Yksityisen rahoituksen haaliminen tarkoitukseen on mielestäni sinänsä perusteltua.

 

Ajatus siitä, että likipitäen kaikki liikenneverkot yhtiöitettäisiin ja päätösvalta esimerkiksi hankerahoituksesta siirrettäisiin keskitetysti budjettitalouden ulkopuoliselle valtionyhtiön hallitukselle ohi eduskunnan ja maakunnan päätösvallan, ei innosta. Ei lainkaan.

 

Ei liioin sellaiset liikenteeltä perittävät maksut tai verot, joista maksat sitä enemmän mitä pitemmin ajat. Se puolestaan johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen ja keskittymiseen.

 

Tulevien maakuntien ei mielestäni ehdoin tahdoin tarvitse pitää kiinni kaikesta siitä, mitä maakuntiin siirrettävä nykyinen valtion aluehallinto jatkossa tekee.

 

En vierasta sitä, että monia julkisia neuvontapalveluja ja vastaavia yksityistettäisiin niin kuin monien paikallisten elinkeinoyhtiöiden kohdalla on tehty. Kuntien rinnalle on omistajaksi tullut myös yksityisiä.

 

Niin pitkälle en kuitenkaan menisi, että puhtaasti viranomaistehtäviä – esimerkiksi oikeutta valtion varojen jakoon - antaisin yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten hoidettavaksi. Markkinaehtoisesti toimivina niiden palvelut ovat sinänsä tervetulleita esimerkiksi kurssitukseen, työnvälitykseen ja vastaaviin tehtäviin.

 

Sote-uudistuksen herkimmästä osasta, valinnanvapaudesta, saimme hallituksen piirissä syntyneet esitysluonnokset käsiimme juuri ennen joulua.

 

Minun silmin katsoen tässä asiassa muutama olennainen asia on vielä ratkaisematta tai vähintäänkin epäselvä:

 

Kuinka vahva on maakunnan valta järjestäjänä?

 

Millä ehdolla yksityiset yritykset voivat tulla tarjoamaan valinnanvapauden piiriin kuuluvia perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen palveluja?

 

Kuinka vahva puhevalta jää järjestäjälle varmistaa vertikaalinen ja horisontaalinen integrointi?   

 

Miten valmistetaan, ettei synny alueellisia yksityisiä monopoleja eikä kermankuorintaa?

 

Ja niin edelleen. Kysymyksiä riittää vielä.

07.07.2017Aalto leikittelee myös Keski-Suomella!
10.05.2017Puhe Jätelaitospäivillä Jyväskylässä
29.04.2017Vai pitäisi kädet sitoa!
31.03.2017Mauri tavattavissa 1.-3.4.2017
23.03.2017Mauri liikkeellä 25.-27.3.2017
17.03.2017Mauri tavattavissa
10.03.2017Maurin kuntavaaliteesit
19.01.2017Kiitos hienosta tapahtumasta!
18.01.2017Kahdet suorat vaalit riittävät
13.01.2017Puhe Kuntaliiton ja Keski-Suomen maakuntaliiton seminaarissa

Siirry arkistoon »