Innovaatiovuoto on tukittava!

Share |
29.10.2016

Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen Hämeenkyrön yrittäjien 70-vuotisjuhlassa 29.10.2016.

Suomen taloudellisen nousun pari vuosikymmentä kestänyt pitkä loikka 1990-luvun alun lamasta lähtien perustui ratkaisevasti koulutukseen ja mittavaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoituksen kasvattamiseen sekä yrittäjyyden vahvistamiseen.

Julkinen t&k-rahoitus lähes kaksinkertaistui vuosina 1991-1995. Samalla valtio vauhditti yritysten omat t&k-satsaukset yli kaksinkertaiseksi valtion rahoitukseen verrattuna. Lipposen hallitukset jatkoivat lähes samaa tahtia. Vanhasen I ja II hallitukset nostivat julkiset t&k-panostukset ennätystasolle, julkiset ja yksityiset yhteensä lähes 7 miljardiin euroon vuodessa.

Julkisen talouden vaikeudet ovat merkinneet julkisten t&k-panosten radikaalia vähenemistä sitten vuoden 2011. Julkisen osarahoituksen puuttuessa myös yritysten t&k-panostukset ovat vähentyneet huolestuttavasti.

Niin on toki käynyt myös koulutuksen määrärahojen suhteen. Kuitenkin esimerkiksi yliopistojen perusrahoituksen voimavarat ovat ensi vuoden budjettiesityksessä vain 100 miljoonaa alle historian suurimpien määrärahojen ja 421 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Niin sanotun kärkihankerahoituksen ansiosta pudotus jää vieläkin vähäisemmäksi.

Kaiken lisäksi valtio tulee pääomittaneeksi yliopistoja vuoden 2008 jälkeen 831 miljoonalla eurolla, josta yksin Aalto-yliopisto on saanut 500 miljoonaa euroa. Ja uusi yli 150 miljoonan euron ruiske on luvassa. 

Koulutuksen määrärahoista ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaukset ovat ylivoimaisesti suurimman huolen aihe. Niiden pudotus on ollut muutamassa vuodessa lähes 400 miljoonaa euroa, runsaasta 2 miljardista eurosta 1660 miljoonaan euroon. 

Mikäli hallitus onnistuu löytämään lisärahoitusta, hyvän kilpailukykysopimuksen tukemiseksi juuri yritysten ja niitä palvelevan t&k-rahoituksen sekä yritysten riskirahoituksen saannin turvaamisen tulisi olla etusijalla ja ammatillisen koulutuksen lisärahoituksen seuraavalla sijalla. 5,8 miljardin euron suuruisista Emu-puskureista osa voisi olla tällaisen rahoituksen yksi lähde. 

Yritykset jakavat omistajilleen osinkoja enemmän kuin kertaakaan ennen Suomen historiassa, mutta eivät investoi. Kun kilpailukykysopimus parantaa kustannuskilpailukykyä, investointien muut pullonkaulat pitäisi pyrkiä avaamaan. Ja tällaisia pullonkauloja ovat juuri pk-yritysten rahoituksen saatavuus, uusien tuotteiden kehittäminen ja markkinoille pääseminen.

Ellei näitä pullonkauloja avata, johtaa se innovaatiovuotoon. Innovaatiovuoto tarkoittaa verorahoitteisen osaamispotentiaalin, koulutuksen ja tutkimuksen varojen valumista verotuloja tuottavaksi toiminnaksi maan rajojen ulkopuolella. Sinne valuvat tällöin myös verotulot.    

Tällaista innovaatiovuotoa kärjistää se tosiasia, että kaikki EU-maat eivät ole pitäneet kiinni Barcelonan ja Lissabonin sitoumuksista lisätä omaa osaamistaan. Moni keskittyy enemmän muualla tuotetun osaamisen imemiseen maahansa ja sen siellä muuttamiseen tuotannoksi ja verotuloiksi.  

Erityisesti Baltian maat, Puola ja Tsekki ovat tässä myös onnistuneet. Eikä ihme. Esimerkiksi Puola saa lähes 10 miljardia euroa vuodessa EU:n aluetukea. Entistä suurempi osa tästä menee yrityshankkeiden tukemiseen. Suomen vastaava EU-saanto on noin 150 miljoonaa euroa, josta pieni osa yritysten kehittämiseen.  

Innovaatiovuodon seurausta on osaltaan se, ettei Suomeen synny riittävästi investointeja. Innovaatiovuoto on pysäytettävä. Valtion on huolehdittava osaamisen lisäksi myös sen muuttamisesta kaupallisiksi tuotteiksi ja tuotannoksi. Muuten osaamisen kartuttamiselle ei kohta ole maksajia.

Lisätietoja:

Mauri Pekkarinen, puh. 050 511 3097

14.10.2017Kasvupalvelut maakunnille - pääkaupunkiseutu oma lukunsa
30.09.2017Ei federalismille - kyllä yhteistyölle!
05.09.2017Keskustan eduskuntaryhmä tukee Kirri-Tikkakoski -välin rakentamista
05.09.2017Uudistetussa eduskuntatalossa!
30.08.2017Kärkisten silta 20 vuotta
19.08.2017Hallituksen esitettävä keskittämiselle vaihtoehto!
07.07.2017Aalto leikittelee myös Keski-Suomella!
10.05.2017Puhe Jätelaitospäivillä Jyväskylässä
29.04.2017Vai pitäisi kädet sitoa!
31.03.2017Mauri tavattavissa 1.-3.4.2017

Siirry arkistoon »