Biokaasun kysyntää nopeutettava julkisin toimin

Share |
01.09.2016

Kansanedustaja, Eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen Mustankorkean biokaasulaitoksen peruskiven muuraustilaisuudessa torstaina 1. syyskuuta 2016. Julkaisuvapaa.

Suomessa tarvitaan jatkossa nestemäisten liikennepolttoaineiden lisäksi myös sähkön ja kaasun käyttöön perustuvaa liikennettä. Käsitykseni on, että 2030-luvulla kuluessa fossiilisen öljyn käyttö liikenteessä lopetetaan ainakin useimmissa kehittyneissä maissa.

Erittäin tärkeää siksi on, että emme sulje pois markkinoiltamme mitään uusista teknologioista. Niiden kaikkien kykyä voittaa fossiilinen öljy on edistettävä. Tämä koskee myös kaasuautojen ja sähköautojen välistä suhdetta. En pidä perusteltuna viimeksi mainituille etuuksia, joita ilman kaasuautot jäisivät. Samat edut kuuluvat molemmille.

Kaasun liikennekäytössä on tällä hetkellä vielä monta paradoksia. Raaka-ainetta olisi kyllä, samoin valmistajia. Mutta ellei tarjonnalle ole teknisiä edellytyksiä, ei kysyntäkään kasva niin kuin voisi. Muutama kymmenen latauspistettä koko maassa. Koko EU:n alueella sentään noin 4 500  latauspistettä.

Suomessa on toki tällä hetkellä noin 2000 kaasuautoa, ylivoimaiselta valtaosaltaan henkilö- ja pakettiautoja ja vain 100–200 raskaan liikenteen kulkuneuvoa. Verrattuna vaikkapa Ruotsiin, missä kaasuautoja on noin 50 000, tai Italian 800 000 kaasuautoon, olemme liki lähtökuopissa.

Nyt tarjottu kaasu on voittopuolisesti maakaasua. Jatkossa biokaasu ottanee - tai sen mielestäni tulisi ottaa - johtava asema liikennekaasun tarjonnassa. Näin jo siksi, että maakaasun CO2-päästöt eivät ole ratkaisevasti fossiilista öljyä pienemmät.

Biokaasun riittävän reipas pääsy markkinoille ei silti ole Suomessa mahdollista ilman biokaasun ja maakaasun yhteismarssia. Gasumin jo rakentamat tankkausasemat ja yhteistyö uusien rakentamisessa on asia, josta uskon myös biokaasun potentiaalisten tuottajien hyötyvän.

Äskettäin hyväksytyn direktiivin pohjalta on myös Suomen hallitus valmistelemassa nyt ohjelmaa/strategiaa sähkö- ja kaasuautojen tankkausverkon toteuttamiseksi. Ratkaisu lienee vahvasti markkinavetoinen perusmalli sekä CNG- että LNG-kaasun tankkaukseen. Biokaasun yhteen tuotantopaikkaan tukeutuvat useamman jakelupisteen mahdollistavat jakeluverkot voisivat kaupunkiseudulla olla käypä ratkaisu.

Minun mielestä tarvitaan myös julkista tukea tankkauspisteiden rakentamiseen. Biokaasun nousua tulee edistää myös investointi- ja veroratkaisuin.

Yksi ongelma, joka nyt paljossa on korjaantumassa, on maatilojen tuottamien erilaisten biojakeiden biokaasukäyttö. Omaan käyttöön tarkoitetun biokaasuinvestoinnin tukeminen on ollut mahdollista normaalein investointituin. Vähänkin merkittävämmän ulosmyynnin osalta normaalia maatalouden investointitukea ei ole maksettu.

Vaikka biokaasu on verotonta, biokaasuautojen verotus vaatii siis korjausta. Nyt autovero määräytyy päästöjen, maakaasun, päästöjen perusteella. Maakaasu ei saa olla tässä biokaasun ja samalla kaikkien kaasuautojen yleistymisen esteenä. Fiskaalista tuottoa muuttamatta järjestelmää voidaan muuttaa ja se tulee muuttaa – vaikkapa fossiilisten vaihtoehtojen veroa kiristämällä - viimeistään nyt valmisteilla olevan uuden strategian yhteydessä.

Keski-Suomen liitto teetti viime vuonna selvityksen biokaasupotentiaalista maakunnassamme. Maakunnan tekninen biokaasupotentiaali on selvityksen mukaan lähes 500 GWh, mikä vastaa 500 miljoonaa litraa fossiilista öjyä.  Sillä voitaisiin korvata esimerkiksi liikenteen energiasta maakunnassa noin 18 prosenttia. Se vastaa noin 46 000 henkilöauton vuosikulutusta.

Biokaasun ylivoimaisesti suurin raaka-ainepotentiaali löytyy nurmesta, erityisesti niiden tuhansien hehtaarien suuruisista suoja-alueista, joilta heinä on korjattava ennen pitkää. Mainittavia ovat toki erilaiset yhdyskuntajätteetkin nyt, kun niiden käyttöä energiatarpeisiin on erilaisin velvoittein ja mahdollisuuksin parannettu. Uuden biokaasuakin palvelevan jätepolitiikan sivutuotteena Keski-Suomi ei tarvitse jatkossa Mörkökorven pelättyä jäteasemaa. Modernin materiaalikeskuksen kylläkin.

Mielestäni yhteinen haaste on nyt, miten nopeutamme biokaasun kysyntää myös julkisin toimin. Tässä ovat avainasemassa Jyväskylän kaupunki- ja muunkin linjaliikenteen bussit, jätteenkuljetusautot, sekä monet muut raskaan liikenteet autot. Jyväskylän kaupungin tulisi pyrkiä nopeasti paikallisliikenteen tarjoajan kanssa sopimukseen biokaasuautojen saapumisesta kaupunkiin.

Lisätietoja:

Mauri Pekkarinen, puh. 050 511 3097

06.04.2018Mauri liikkeellä!
18.03.201898 kuntaa menetti yli 1,5 prosenttia!
07.03.2018Pekkarinen vastaa Vapaavuorelle: Yksi hallinto, ei himmeleitä!
19.01.2018Jarrut pois uusiutuvan energian käytöltä
12.01.2018Puhe maakunta- ja sote-uudistusseminaarissa
01.12.2017Sekoilua selvässä asiassa
01.12.2017Puhe Keski-Suomen maakuntavaltuustossa
25.11.2017Työtä ja tuloksia!
19.11.2017Palokan Pelimannitalo 10 vuotta
14.10.2017Kasvupalvelut maakunnille - pääkaupunkiseutu oma lukunsa

Siirry arkistoon »