Suurkuntahanke tyrmättävä kuntalaisten tuella

Torstai 6.9.2012

 

Kokoomusjohtoisen hallituksen näyttävin valtapoliittinen manööveri on yritys runtata Suomeen 60 – 100 kuntaa. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että Euroopan ylivoimaisesti harvimmin asuttuun maahan tulisi asukasluku ja maantieteellinen koko huomioon ottaen Euroopan suurimmat kunnat.

Ministeri Virkkusen ensimmäinen yritys kaatui yhtäältä SDP:n heräämiseen asiassa, mutta myös oikeuskanslerin lausuntoon koskien kunnille annettuja lausuntoaikoja. Virkkusen ja hallituksen meneillään oleva toinen yritys tähtää vähän muilla metodeilla suunnilleen samaan. Nyt elinvoimaiselle kunnalle on määritelty tunnusmerkit muun muassa oppilasikäluokan suuruuden, pendelöinnin ja eräiden kuntatalouden tunnuslukujen perusteella. Likipitäen kaikki maan kunnat
patistellaan nyt suuren joukon naapureidensa kanssa selvittelytyöhön olemassa olemisestaan.

Voidaan tietysti aina kysyä, että selviääkö esimerkiksi 5000 asukkaan Joutsa lasten päivähoidosta ja peruskoulun järjestämisestä, monista vapaa-ajan tehtävistä tai kunnallisteknisistä tehtävistä? Taatusti selviää. Taatusti näissä paikallistuntemusta tarvittavissa asioissa joutsalaiset päättäjät tietävät paremmin kuin me jyväskyläläiset, mikä on sanotuissa asioissa hyväksi joutsalaisille. Virkkusen malleissahan Joutsaa myöten Jyväskylän ympäriltä kaikki kunnat tulisi liittää Jyväskylään.

Toisaalta voidaan kysyä, selviääkö Joutsa vaikkapa perusterveydenhoidostaan yksin? Ei selviä. Mutta miksi pitäisi selvitä? Tällaiset tehtävät pitääkin hoitaa yhteistyössä muiden kanssa, mieluusti maakuntalaajuisesti.

Hallituksen toimet hämmentävät kuntalaisia ja kuntien päättäjiä. Monet terveet ja tarpeellisetkin kuntien yhteistyöhankkeet ovat menneet jäihin. Kuntien palvelurakenteen kohentamiseksi ei toden totta tapahdu mitään. Kaiken lisäksi kysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen organisoinnista saa päivä päivältä uusia malleja. Niistä korneimpia ovat erikoissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitopiirien lakkauttaminen ja perusterveydenhoidon organisoiminen ns. vastuukuntaperiaatteella maakunnan keskuskunnan järjestettäväksi maakunnan muiden kuntien jäädessä rengeiksi.

Tässä hallituksen keskittämishuiskeessa monet kuntalaiset kokevat voimattomuutta ja pelkäävät, etteivät voi vaikuttaa suurkuntahankkeen pysäyttämiseksi.

Kunnallisvaaleissa tämä mahdollisuus kuntalaisille kuitenkin tarjoutuu. Vaikuttamiseen on kuntavaaleissa äänestämisen lisäksi muita sitä tukevia mahdollisuuksia.

Minun mielestäni juuri kunnallisvaalien alla kuntalaisille on tarjottava mahdollisuus kansalaisaloitteen tekemiseen. Keskustan tai muutoin kanssamme samalla tavalla ajattelevien tulisi organisoida maanlaajuinen toiminta kansalaisaloitteen keräämiseksi vastustamaan kuntien pakkoliitoksia ja hallituksen muita toimia, joilla romutetaan palvelurakenteiden terve uudistaminen ja yritetään pakonomaisin keinoin patistella Suomeen Euroopan suurimmat kunnat.

50.000 kuntalaisen kirjoittaessa alle lakiesitys asiasta eduskunnan on käytännössä pakko ottaa asia käsiteltäväkseen. Uudelle kansalaisaloitteelle on nyt ensimmäisen kerran todellinen tilaus.

 

Avainsanat: suurkuntahanke, kuntauudistus, kansalaisaloite