Keski-Suomen myönteinen kehitys jatkuu

Share |

Lauantai 3.2.2018 klo 20:34


Vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla tapahtui Keski-Suomessa paljon positiivista. Äänekosken suurinvestointi, Kelan atk-keskus Jyväskylään ja armeijan avaintoimintojen kasvu Tikkakoskella kelpaavat esimerkeiksi.

Olemme silti joutuneet valittelemaan vaikeuksiamme. Taantuman vuosien aikana meitä koetteli muuta maata rutkasti korkeampi työttömyys ja talouden sukellus. Olemme menettäneet varuskuntia ja valtion tehtäviä on siirretty milloin Vaasaan, milloin Tampereelle tai Kuopioon. Eivätkä myöskään liikennehankkeet ole aina edenneet toivotulla tavalla.

Mutta nyt, kun talous on saatu vahvaan kasvuun, Keski-Suomi on noussut monessa positiivisessa asiassa koko maan kärkijoukkoon. Nyt työttömyys vähenee, työpaikat lisääntyvät ja kasvu kohenee useimpia muita maakuntia nopeammin. Yritykset investoivat eri puolilla maakuntaa. Eikä valtiokaan ole kääntänyt meille enää selkäänsä. Kirri–Tikkakoski ja diplomi-insinöörikoulutus kelpaavat esimerkeiksi.

Historiallisen päänavauksen diplomi-insinöörikoulutukseen saimme Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutosohjelman virittämänä. Jyväskylän yliopisto pääsi yhteistyöhön seitsemän yliopiston kanssa, jonka myötä it-alan uusimuotoinen verkostomainen DI-koulutus alkaa myös Jyväskylän yliopistossa. Hoidimme asian eduskuntakäsittelyssä ohi hallituksen alkuperäisen esityksen.

Kirri–Tikkakoski on ollut monella tavalla vaikea tarina. Tieosuus pääsi valituksista vapaaksi vasta viime kesänä. Vaikka monet puhelimet kävivät kuumina vielä kesken hallituksen budjettiriihen, hanke ei ”sopinut” hallituksen talousarvioesitykseen. Jo noin viikon päästä budjettiesityksen julkistamisesta eli 6.9.2017 kirjoitin kalenteriini: ”Sipilä ottaa asian erittäin vakavasti. K-T hoidetaan vielä marraskuussa, kun budjettia täydennetään!”. Julkisuuteen ei asiasta voinut vielä kertoa. Eikä asian toteuttaminen ollut helppoa. Mutta se onnistui.

Suomessa maan sisäinen muuttoliike pääkaupunkiseudulle on voimakkaampaa kuin yhdessäkään toisessa Itämeren suuren rannikkoalueen kaupungissa, Kööpenhaminassa, Tukholmassa, Oslossa, Göteborgissa, Tallinnassa tai Hampurissa. Totesin asian Helsingin Sanomissa. En sanonut, ettei pääkaupunkiseutu saa kasvaa. Jo tämä aiheutti varsinaisen mylläkän sosiaalisessa mediassa.

Kimpussa olivat erityisesti eteläisen Suomen vihreät aktivistit, ne, jotka julistavat olevansa ekologisen kestävyyden asialla. On kuulemma jotenkin vanhanaikaista olla hyväksymättä ”menettämisen – keskittymisen välttämättömyyttä”.

En jaa tuota oppia. Eivätkä sitä tee myöskään muiden Pohjoismaiden hallitukset. Tulkoon esimerkki rikkaasta Norjasta. Maan sisäinen nettomuuttoliike Osloon on pysäytetty täysin. Muun muassa opiskelupaikkoja on siirretty maakuntakeskuksiin. Heikoimmilla alueilla yritykset eivät maksa sotu-maksuja lainkaan. Myös sähkön siirtomaksut ovat siellä muuta maata halvemmat, henkilöverotus kevyeämpää, laajakaistan kattavuus 99,98 prosenttia ja alueiden infra saa erityistä tukea. Norja ei ole vanhanaikainen ja taantunut valtio!

Uskon, että ennen pitkää maakuntien puolustaminen on meilläkin helpompaa. Luottamusta tähän valoi hienosti vaalikeskustelujen yhteydessä myös presidentti Sauli Niinistö. Hän oli huolissaan tyhjenevästä Suomesta, ihmisten asuntojen hintojen romahtamisesta toisaalla ja pilviin kiipeämisestä toisaalla. Jo tasapainon nimissä myös Keski-Suomen on jatkossa tunnistettava vahvuutensa ja taisteltava asukkaidensa ja koko maakunnan puolesta.

Vaalikauden viimeiset valtiopäivät alkavat ensi viikolla. Jo perjantaina aktiivimalli toi lakkolaiset Helsinkiin. Kun lakko-oikeus on olemassa, en mielenilmauksesta moiti. Ja vastavuoroisesti, en moiti hallitustakaan aktiivimallista. Sillä ehdolla, ettei sitä tarvitsisi kehuakaan.

MAURI PEKKARINEN
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta