Työllisyydessä on nyt vahvaa positiivista kehitystä

Share |

Maanantai 30.10.2017


Tuorein työllisyyskatsaus koko maasta ja Keski-Suomesta on positiivista luettavaa. Työttömyysaste oli syyskuussa 12 prosenttia. Työttömien määrä oli vähentynyt vuodessa 22,6 prosenttia eli 4 492:lla henkilöllä. Vuoden 2015 kesällä korkein lukema oli noin 24 000 ja nyt siis 15 353 työtöntä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi ja myös nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vauhdilla. Nousuvauhtimme on koko maan toiseksi nopeinta. Silti 12 prosentin työttömyysaste on edelleen liikaa.

 

Kataisen/Stubbin hallitukset leikkasivat kyllä julkisia menoja ja korottivat veroja. Kun kustannuskilpailukyky oli huono, työt menivät muualle ja työttömyys jäi meille. Juuri tämän virheen Sipilän hallitus on halunnut korjata, ei kaikessa yksin, vaan monessa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ja tulokset puhuvat puolestaan. Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut kilpailukykysopimuksen ansiosta. Se on ollut välttämätön tukipylväs, jonka ympärille on rakentumassa paljon muuta. Nyt investoidaan, tuotanto ja vienti kasvavat ja työllisyys paranee.

 

Ruotsin kustannuskilpailukyvystä maan oma valuutta on pitänyt hyvää huolta. Silloin, kun sen on ollut tarve joustaa, se on joustanut, devalvoitunut enimmillään yli 20 prosenttia suhteessa euroon. Toki merkitystä on ollut myös sillä, että Ruotsin työmarkkinat ovat meidän vastaavia joustavammat. Samoin sillä, että Ruotsin talous on rakenteeltaan kulutushyödykevaltaisempi kuin meidän. Sixten Korkmania lukuun ottamatta useimmat Suomen euroon menemistä kannattaneet eivät halua tätä Ruotsin ja Suomen eroa muistella.

 

Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat yllättävän samaa vauhtia aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Käänne tapahtui vuonna 2011. Jos olisimme kyenneet seuraamaan Ruotsin vauhtia, kansantuote (bkt) olisi Suomessa tänä vuonna noin 30 miljardia euroa, eli asukasta kohti noin 6000 euroa/vuosi, suurempi kuin se on nyt.

 

Tällainen meno todettiin Sipilän hallituksen aloittaessa mahdottomaksi varsinkin, kun julkisia menoja rahoitettiin valtavalla lisävelalla. Niinpä Suomessa kustannuskilpailukyvyn palauttaminen jäi ”sisäisen devalvaation” eli kilpailukykysopimuksen kontolle. Se kantaa nyt. Toki Suomen nousua vauhdittaa myös Euroopan ja maailman talouskasvu. Ja kasvua me tarvitsemmekin. Otamme nettovelkaa edelleen noin 4 miljardia euroa vuodessa vanhan yli 100 miljardin päälle.

 

Uuden kasvun takaamisessa panostukset koulutukseen, tutkimukseen, yrittäjyyden edellytyksiin ja koko maan kehityksestä huolehtimiseen ovat nyt avainasemassa. Kasvun hedelmistä on päästävä osalliseksi nyt myös niiden heikompien, joilta on taantuman oloissa otettu. Mutta aivan välttämättömiä ovat myös niin sanotut rakenteelliset uudistukset. Maakunta- ja sote-uudistus on näistä ylivoimaisesti tärkein. Sillä pyritään parantamaan ihmisten palveluja ja saamaan aikaan kustannussäästöjä.

 

Uudistuksen viimeisiä vaiheita on leimannut erityisesti kaksi asiaa ylitse muiden. Niistä ensimmäinen oli sote-esityksen ”korjaaminen” siten, että asiakassetelit oltiin kokoomuksen vaatimuksesta ulottamassa lähes rajattomasti myös erikoissairaanhoitoon. Se oli kaataa koko hankkeen. Setelien käyttöä kuitenkin rajattiin. Kun asiantuntija-arviot lausuntokierrokselta on saatu, on arvioitava, pystytäänkö esitetyllä asiakassetelien laajuudella varmistamaan päivystys ja riittävät julkiset palvelut. Ellei, tarvittavat korjaukset on tehtävä.

 

Toinen erikoinen keskustelu on kohdistunut niin sanottuihin kasvupalveluihin. Ne ovat nykyisin valtion ELY-hallinnon järjestettävinä. Maakuntauudistuksessa niiden järjestäminen on tarkoitus siirtää Helsingin hallinnon alta maakuntien järjestettäväksi. Nyt eräät poliittiset voimat katsovat, että kyseessä olevat palvelut pitäisi siirtää koko maakunnan sijasta niiden keskuskaupunkien vastuulle. Siten, että esimerkiksi Keski-Suomessa Jyväskylän kaupunki vastaisi rahojen jaosta koko maakunnalle ja päättäisi yksin, mihin palveluja maakunnassa sijoitettaisiin. Vielä 1800-luvulla tuollainen ei ollut mahdollista. Toivottavasti ei 2020-luvullakaan!

 

MAURI PEKKARINEN

Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja (kesk.)

Jyväskylä