Politiikan pöydällä on suuria kysymyksiä

Share |

Lauantai 16.9.2017 klo 11:41


Sanoin puheessani 19.8. Joutsassa, että valtion on tasapainotettava budjettiriihessä markkinavoimien rajua keskittymistä etelään. Toivoin rahaa maakuntien elinkeinoelämään, koulutukseen, julkisiin palveluihin sekä infraan.

 

En puhunut sanaakaan, että pääkaupunkiseudulta pitäisi ottaa jotakin pois tai että kasvua siellä tulisi rajoittaa, kuten muualla maailmassa on tehty. Kerroin tilastolukuja keskittymisestä Uudellemaalle.  

 

Puhettani seurasi somessa iskujen sarja, jossa kyseenalaistettiin maakuntien puolesta puhuminen ja päinvastoin vaadittiin, että keskittymistä pitäisi entisestään vauhdittaa! Asialla olivat erityisesti kokoomuslaiset ja vihreät vaikuttajat. Hesarin toimittaja kirjoitteli kannetun veden kaivoon kuskaamisesta.

 

Mutta vasta-aalto tuli. Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen asettui Hesarissa 12.9. puolustamaan vahvasti koko Suomen asiaa. Hatunnosto hänelle!

 

x x x

 

Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan hyvät tulokset alkavat näkyä. Vienti ja työllisyys ovat vauhdissa myös Keski-Suomessa. Niin vaikeiden vuosien jälkeen pitääkin olla.

 

Eikä Keski-Suomi nyt aivan mopen osalle tule jäämään valtion budjettiratkaisuissa. Kirri-Tikkakoskesta on tullut oikeutetusti onnistumisemme mittari. Hyvä niin, vaikka se on vain pieni siivu noin miljardista eurosta, mikä maakuntaamme valtion budjetista tulee.

 

En ole tyytyväinen tiehankkeen jumittumiseen poliittisista syistä. Luotan kuitenkin lujasti, ja myös muiden kannattaa luottaa siihen, että ensi vuonna Kirri-Tikkakoskea jo rakennetaan niin kuin ajateltiin, kun vasta nyt tiesuunnitelmatkin saivat lainvoiman!

 

x x x

 

Syksyn budjettikeskustelusta tulee mielenkiintoinen. Opposition on löydettävä uusi tarina hallituskritiikiksi. Talous ja työllisyys kun kasvavat ennätysvauhtia. Hallituksen on puolestaan kyettävä paikkaamaan niitä hiertymiä, mitä leikkaukset ovat tuoneet.

 

Etenkin vihreiden sanomaa odotan. Eduskunnassa tuskin toimii retoriikka: ”ei vesivoimalle, ei ydinvoimalle, liki ei biollekin”. Töpseli ei riitä lähteeksi. Eikä sekään mene huomiotta, että vihreät vaativat listaamattomien kymmenientuhansien pk-yritysten verotuksen kiristämistä. Ja niin hyvältä kuin koulutusleikkauksista syyttäminen kuulostaakin, joku voisi kysyä vihreiden omaa historiaa tässä asiassa.

 

x x x

 

Vuosi-pari sitten Suomeen tulvahti yli 30 000 turvapaikanhakijaa Ruotsista, turvallisesta maasta. Dublinin sopimuksen mukaan turvallisesta maasta tulevat pitäisi voida palauttaa nopeasti. EU:sta oli kuitenkin jo tullut ”hollitupa”. Kynnys Suomeen tuloon on matala, käsittelyajat vuosien mittaiset ja palautusmenettelyt osin horjuvia. Erityisesti vihreät ja vasemmisto ovat vastustaneet yrityksiä kiristää lainsäädäntöä vastaamaan myös käytännössä Dublinin sopimusta.

 

Jopa kansalaistottelemattomuudelle, siis lainvastaisuudelle, on osoitettu hyväksyntää vihreissä ja vasemmistossa. Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisongelmasta, aidoista pakolaisista, mutta ei muilla syillä tulevista. Lainsäädäntöä on uudistettava.

  

x x x

 

EU-parlamentin äänestyspäätös, millä tavalla maankäytön muutokset ja metsien kasvu ja hakkuut huomioidaan hiilidioksidipäästöjä laskettaessa, oli aika hyvä välipäätös. Peräti neljä suomalaista meppiä, kokoomuslainen, vihreä, vasemmistoliittolainen ja perussuomalainen, äänesti kuitenkin niin sanotun vertailutason mallin puolesta, jolla Suomen metsistä olisi tullut nielun sijaan päästöjen aiheuttaja.

 

Onneksi tämä vaihtoehto, joka olisi tuonut ison laskun Suomelle, ei menestynyt. Silti riemuun ei ole aihetta voittaneessakaan mallissa. Se ei näet likimainkaan tunnusta metsiemme kasvun suurta enemmyyttä hakkuisiin nähden. Muun muassa tämän eron ja maankäytön muutokset huomioiva tase saattaa jäädä edelleen Suomelle tappiolliseksi.

 

x x x

 

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe EU:n tilasta ja tulevaisuudesta oli odotetun kaltainen. Unionin johto pyrkii integraation syventämiseen. Idea yhteisestä finanssi- ja talousministeristä tarkoittaa käytännössä myös talous- ja budjettipoliittisen päätöksenteon siirtämistä Brysseliin.

 

Junckerin avaus on tuki eteläisen EU:n pitkäaikaisille haaveille ja Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin unelmille. Siihen kelkkaan Suomen ei pidä lähteä.

 

MAURI PEKKARINEN

Eduskunnan I varapuhemies (kesk.)

kansanedustaja

Jyväskylä