Nyt on vauhtia!

Share |

Lauantai 2.9.2017


Viimeistään kulunut kesä on todistanut, että meno maakunnassa on muuttunut. Keski-Suomi on nousussa. Yritysten liikevaihdot kasvoivat vuodessa 10–14 prosenttia. Viennin arvo lähes 20 prosenttia ja maakunnan työttömyys kohenee viime kesäkuun alusta kuluvan kesäkuun alkuun mennessä 17 prosentilla, lähes viidenneksellä, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys tätäkin enemmän.

Monista muista Suomen maakunnista poiketen kehitys on ollut meillä myönteistä maakuntakeskuksen ulkopuolella, muun muassa perinteisesti vaikeilla Keuruun ja Saarijärven seutukunnilla.

Selittäviä tekijöitä sanottuun on tietysti monia. Vailla ansioita ei ole maassa nyt harjoitettava talouspolitiikka. Osaltaan maakunnan menestystä selittää se tosiasia, että Keski-Suomi tuottaa investointihyödykkeitä, ei niinkään kulutushyödykkeitä.

Niinpä aina kun Euroopan ja maailmantaloudessa menee heikosti, meillä menee erityisen heikosti. Ja päinvastoin. Kun maailmalla talous nousee, meillä nousee erityisen reippaasti. Yksittäisenä investointina Äänekoski on oma positiivinen lukunsa.

Tämä positiivisuus ei kuitenkaan anna aihetta jäädä lepäämään laakereilleen. Monissa kunnissa väestö ja palvelut vähenevät. Koko maakunnankin väestön kasvu on supistunut ennätyksellisen pieneksi.

Vuonna 2016 Keski-Suomen väestö kasvoi yhteensä 346 henkilöä, joka koostui seuraavista elementeistä: kuntien välinen muuttoliike +4 henkilöä, luonnollinen väestönkasvu –335 henkilöä ja nettomaahanmuutto +677 henkilöä.

Koko väestönlisäys oli samaa tasoa kuin muina vuosina, mutta luonnollisessa väestönkehityksessä oltiin ehdottomasti alhaisimmissa luvuissa ikinä.

Luonnollinen väestönkasvu oli plussalla Jyväskylän seudulla ja muualla maakunnassa erittäin negatiivinen.

Runsas nettomaahanmuutto piti koko väestönlisäyksen plussalla. Kuntien välinen muutto oli maakuntatasolla lähes plus miinus nolla. Työtä on siis tehtävä.

Parhaillaan meneillään on maakuntaohjelman tarkistus. Seutukunnittain sekä julkiset että elinkeinoelämän päättäjät pohtivat strategioita, pyrkivät tunnistamaan omat vahvuutensa ja löytämään eväät niihin satsaamiseksi.

Uudella maakuntakaavalla pyritään tukemaan mahdollisuuksia. Maakunta- ja sote-uudistus tulee. Siihen valmistautumisen rinnalla kunnissakin painopiste pitäisi nopeasti siirtää oman elinvoiman vahvistamiseen. Monessa kunnassamme tämä on oivallettukin.

Keski-Suomen mahtavista luonnonvaroista ja poikkeuksellisen vahvasta koulutuskapasiteetista on saatava vielä enemmän irti.

Metsä Groupin sellu on meille suuri asia. Sellu ei ole kuitenkaan mikään pitkälle viety jaloste. Siitä ja sen sivuvirroista on saatava pitemmälle jalostettua enemmän kuin 20 prosenttia. Myös maakunnan isolla metalliteollisuudella menee hyvin. Olemme ottaneet suuren siivun maan ICT-toimialan kasvusta.

Matkailun kasvu on kuitenkin hidastunut. Mekaaninen puunjalostus tarvitsisi vauhtia.

Ylipäänsä pk-sektorin osuus tuotantorakenteestamme on meillä pieni, eikä se määrällisestikään ole maan suurimpia.

Eri toimijoiden yhteistyönä maakunnassa tehdään nyt paljon osaamisen ja tutkimuksen yrityksissä tapahtuvan hyödyntämisen kohentamiseksi. Aivan kohta ”avaamme asiassa uudet pellit”. Yliopiston uudelta rehtorilta odotamme asiassa paljon.

Kirri–Tikkakoski-väli ei ponnisteluistamme huolimatta sisälly valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. On ikävää, jos ministeri Anne Bernerin asiallinen esitys luettiin hankkeen etenemisen kannalta rasitteeksi.

Hallitus kuitenkin lupaa, että liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan yksi tai kaksi liikenneverkon laajaa kehittämishanketta, joiden osalta päätöksiä tehdään kehysriihessä keväällä 2018.

Tarkoitus on, että nämä hankkeet myös käynnistyisivät kuluvalla vaalikaudella. Luotan lujasti, että Kirri–Tikkakoski-hanke päätetään tuolloin käynnistää.

Mauri Pekkarinen

kansanedustaja (kesk.)

Keski-Suomen maakuntavaltuuston pj.

Jyväskylä