Politiikan pöydällä on suuria kysymyksiä

Lauantai 16.9.2017 klo 11:41

Sanoin puheessani 19.8. Joutsassa, että valtion on tasapainotettava budjettiriihessä markkinavoimien rajua keskittymistä etelään. Toivoin rahaa maakuntien elinkeinoelämään, koulutukseen, julkisiin palveluihin sekä infraan.

 

En puhunut sanaakaan, että pääkaupunkiseudulta pitäisi ottaa jotakin pois tai että kasvua siellä tulisi rajoittaa, kuten muualla maailmassa on tehty. Kerroin tilastolukuja keskittymisestä Uudellemaalle.  

 

Puhettani seurasi somessa iskujen sarja, jossa kyseenalaistettiin maakuntien puolesta puhuminen ja päinvastoin vaadittiin, että keskittymistä pitäisi entisestään vauhdittaa! Asialla olivat erityisesti kokoomuslaiset ja vihreät vaikuttajat. Hesarin toimittaja kirjoitteli kannetun veden kaivoon kuskaamisesta.

 

Mutta vasta-aalto tuli. Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen asettui Hesarissa 12.9. puolustamaan vahvasti koko Suomen asiaa. Hatunnosto hänelle!

 

x x x

 

Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan hyvät tulokset alkavat näkyä. Vienti ja työllisyys ovat vauhdissa myös Keski-Suomessa. Niin vaikeiden vuosien jälkeen pitääkin olla.

 

Eikä Keski-Suomi nyt aivan mopen osalle tule jäämään valtion budjettiratkaisuissa. Kirri-Tikkakoskesta on tullut oikeutetusti onnistumisemme mittari. Hyvä niin, vaikka se on vain pieni siivu noin miljardista eurosta, mikä maakuntaamme valtion budjetista tulee.

 

En ole tyytyväinen tiehankkeen jumittumiseen poliittisista syistä. Luotan kuitenkin lujasti, ja myös muiden kannattaa luottaa siihen, että ensi vuonna Kirri-Tikkakoskea jo rakennetaan niin kuin ajateltiin, kun vasta nyt tiesuunnitelmatkin saivat lainvoiman!

 

x x x

 

Syksyn budjettikeskustelusta tulee mielenkiintoinen. Opposition on löydettävä uusi tarina hallituskritiikiksi. Talous ja työllisyys kun kasvavat ennätysvauhtia. Hallituksen on puolestaan kyettävä paikkaamaan niitä hiertymiä, mitä leikkaukset ovat tuoneet.

 

Etenkin vihreiden sanomaa odotan. Eduskunnassa tuskin toimii retoriikka: ”ei vesivoimalle, ei ydinvoimalle, liki ei biollekin”. Töpseli ei riitä lähteeksi. Eikä sekään mene huomiotta, että vihreät vaativat listaamattomien kymmenientuhansien pk-yritysten verotuksen kiristämistä. Ja niin hyvältä kuin koulutusleikkauksista syyttäminen kuulostaakin, joku voisi kysyä vihreiden omaa historiaa tässä asiassa.

 

x x x

 

Vuosi-pari sitten Suomeen tulvahti yli 30 000 turvapaikanhakijaa Ruotsista, turvallisesta maasta. Dublinin sopimuksen mukaan turvallisesta maasta tulevat pitäisi voida palauttaa nopeasti. EU:sta oli kuitenkin jo tullut ”hollitupa”. Kynnys Suomeen tuloon on matala, käsittelyajat vuosien mittaiset ja palautusmenettelyt osin horjuvia. Erityisesti vihreät ja vasemmisto ovat vastustaneet yrityksiä kiristää lainsäädäntöä vastaamaan myös käytännössä Dublinin sopimusta.

 

Jopa kansalaistottelemattomuudelle, siis lainvastaisuudelle, on osoitettu hyväksyntää vihreissä ja vasemmistossa. Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisongelmasta, aidoista pakolaisista, mutta ei muilla syillä tulevista. Lainsäädäntöä on uudistettava.

  

x x x

 

EU-parlamentin äänestyspäätös, millä tavalla maankäytön muutokset ja metsien kasvu ja hakkuut huomioidaan hiilidioksidipäästöjä laskettaessa, oli aika hyvä välipäätös. Peräti neljä suomalaista meppiä, kokoomuslainen, vihreä, vasemmistoliittolainen ja perussuomalainen, äänesti kuitenkin niin sanotun vertailutason mallin puolesta, jolla Suomen metsistä olisi tullut nielun sijaan päästöjen aiheuttaja.

 

Onneksi tämä vaihtoehto, joka olisi tuonut ison laskun Suomelle, ei menestynyt. Silti riemuun ei ole aihetta voittaneessakaan mallissa. Se ei näet likimainkaan tunnusta metsiemme kasvun suurta enemmyyttä hakkuisiin nähden. Muun muassa tämän eron ja maankäytön muutokset huomioiva tase saattaa jäädä edelleen Suomelle tappiolliseksi.

 

x x x

 

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe EU:n tilasta ja tulevaisuudesta oli odotetun kaltainen. Unionin johto pyrkii integraation syventämiseen. Idea yhteisestä finanssi- ja talousministeristä tarkoittaa käytännössä myös talous- ja budjettipoliittisen päätöksenteon siirtämistä Brysseliin.

 

Junckerin avaus on tuki eteläisen EU:n pitkäaikaisille haaveille ja Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin unelmille. Siihen kelkkaan Suomen ei pidä lähteä.

 

MAURI PEKKARINEN

Eduskunnan I varapuhemies (kesk.)

kansanedustaja

Jyväskylä

Nyt on vauhtia!

Lauantai 2.9.2017

Viimeistään kulunut kesä on todistanut, että meno maakunnassa on muuttunut. Keski-Suomi on nousussa. Yritysten liikevaihdot kasvoivat vuodessa 10–14 prosenttia. Viennin arvo lähes 20 prosenttia ja maakunnan työttömyys kohenee viime kesäkuun alusta kuluvan kesäkuun alkuun mennessä 17 prosentilla, lähes viidenneksellä, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys tätäkin enemmän.

Monista muista Suomen maakunnista poiketen kehitys on ollut meillä myönteistä maakuntakeskuksen ulkopuolella, muun muassa perinteisesti vaikeilla Keuruun ja Saarijärven seutukunnilla.

Selittäviä tekijöitä sanottuun on tietysti monia. Vailla ansioita ei ole maassa nyt harjoitettava talouspolitiikka. Osaltaan maakunnan menestystä selittää se tosiasia, että Keski-Suomi tuottaa investointihyödykkeitä, ei niinkään kulutushyödykkeitä.

Niinpä aina kun Euroopan ja maailmantaloudessa menee heikosti, meillä menee erityisen heikosti. Ja päinvastoin. Kun maailmalla talous nousee, meillä nousee erityisen reippaasti. Yksittäisenä investointina Äänekoski on oma positiivinen lukunsa.

Tämä positiivisuus ei kuitenkaan anna aihetta jäädä lepäämään laakereilleen. Monissa kunnissa väestö ja palvelut vähenevät. Koko maakunnankin väestön kasvu on supistunut ennätyksellisen pieneksi.

Vuonna 2016 Keski-Suomen väestö kasvoi yhteensä 346 henkilöä, joka koostui seuraavista elementeistä: kuntien välinen muuttoliike +4 henkilöä, luonnollinen väestönkasvu –335 henkilöä ja nettomaahanmuutto +677 henkilöä.

Koko väestönlisäys oli samaa tasoa kuin muina vuosina, mutta luonnollisessa väestönkehityksessä oltiin ehdottomasti alhaisimmissa luvuissa ikinä.

Luonnollinen väestönkasvu oli plussalla Jyväskylän seudulla ja muualla maakunnassa erittäin negatiivinen.

Runsas nettomaahanmuutto piti koko väestönlisäyksen plussalla. Kuntien välinen muutto oli maakuntatasolla lähes plus miinus nolla. Työtä on siis tehtävä.

Parhaillaan meneillään on maakuntaohjelman tarkistus. Seutukunnittain sekä julkiset että elinkeinoelämän päättäjät pohtivat strategioita, pyrkivät tunnistamaan omat vahvuutensa ja löytämään eväät niihin satsaamiseksi.

Uudella maakuntakaavalla pyritään tukemaan mahdollisuuksia. Maakunta- ja sote-uudistus tulee. Siihen valmistautumisen rinnalla kunnissakin painopiste pitäisi nopeasti siirtää oman elinvoiman vahvistamiseen. Monessa kunnassamme tämä on oivallettukin.

Keski-Suomen mahtavista luonnonvaroista ja poikkeuksellisen vahvasta koulutuskapasiteetista on saatava vielä enemmän irti.

Metsä Groupin sellu on meille suuri asia. Sellu ei ole kuitenkaan mikään pitkälle viety jaloste. Siitä ja sen sivuvirroista on saatava pitemmälle jalostettua enemmän kuin 20 prosenttia. Myös maakunnan isolla metalliteollisuudella menee hyvin. Olemme ottaneet suuren siivun maan ICT-toimialan kasvusta.

Matkailun kasvu on kuitenkin hidastunut. Mekaaninen puunjalostus tarvitsisi vauhtia.

Ylipäänsä pk-sektorin osuus tuotantorakenteestamme on meillä pieni, eikä se määrällisestikään ole maan suurimpia.

Eri toimijoiden yhteistyönä maakunnassa tehdään nyt paljon osaamisen ja tutkimuksen yrityksissä tapahtuvan hyödyntämisen kohentamiseksi. Aivan kohta ”avaamme asiassa uudet pellit”. Yliopiston uudelta rehtorilta odotamme asiassa paljon.

Kirri–Tikkakoski-väli ei ponnisteluistamme huolimatta sisälly valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. On ikävää, jos ministeri Anne Bernerin asiallinen esitys luettiin hankkeen etenemisen kannalta rasitteeksi.

Hallitus kuitenkin lupaa, että liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan yksi tai kaksi liikenneverkon laajaa kehittämishanketta, joiden osalta päätöksiä tehdään kehysriihessä keväällä 2018.

Tarkoitus on, että nämä hankkeet myös käynnistyisivät kuluvalla vaalikaudella. Luotan lujasti, että Kirri–Tikkakoski-hanke päätetään tuolloin käynnistää.

Mauri Pekkarinen

kansanedustaja (kesk.)

Keski-Suomen maakuntavaltuuston pj.

Jyväskylä