Vahvasti valoa näkyvissä

Perjantai 20.5.2016 klo 17:24

Keski-Suomen maakuntavaltuuston avauspuheenvuoro 20.5.2016

Monien vuosien jälkeen Keski-Suomen aluetalouden ja työttömyyden kehitys on kääntynyt selvään kasvuun.

Työttömien määrä väheni viime kuussa julkistettujen tilastojen mukaan runsaalla 700 ja edellisestä kuusta yli 500 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi samana aikana yli 500:lla. Maan työttömyystilastojen peränpitäjän rooli on nyt jäänyt taakse ja siellä pysyy pitkään.

Teollisen tuotannon kasvu odottaa vielä kunnon nousua. Kaupan ja erityisesti rakentamisen kohdalla alkaa jo mennä lujaa. Biotuotetehtaan, uuden sairaalan, Kankaan alueen, suurten asuntorakentamiskohteiden ja energiainvestointien lisäksi rakentaminen on vilkastumassa maakunnan eri puolilla niin, että rakennusteollisuusliiton arvion mukaan olemme jo tänä vuonna selvästi koko maan keskiarvolukemien yläpuolella.

Vaikka maan hallituksen kehyspäätöksessä ei periaatepäätöksiä uusista suurista liikennehankkeista saatukaan maakuntaan päätöksiä, aikaisemmin tehtyjen linjapäätösten rahoituksesta vastaa kuitenkin Sipilän hallitus. Sanottujen päätösten ja muiden maakuntaan ohjelmoitujen liikennehankkeiden rahoitukseen ollaan saamassa vuoteen 2019 mennessä noin 270 miljoonaa euroa. Tästä vähän yli puolet on Metsä Groupin investointiin liittyvää.

Maakunnan yhteisin voimin jatkamme ponnisteluja, jotta vielä koko maan liikennerahoituksen jakamattomasta 300 miljoonan euron potista saamme päänavauksen Kirri - Tikkakoski- välin käynnistymiselle.

Maakuntaitsehallinnon ja sote-uudistuksen toteutuminen on Keski-Suomelle merkittävä voitto. Parin vuoden takainen pyrkimys jakaa Suomi viiteen hallinnolliseen suuralueeseen olisi ollut suuri menetys maakunnalle. Nyt kaikki maakunnan kannalta keskeiset julkiset kehittämis- ja palvelutoiminnot tulevat olemaan maakunnan päättäjien omissa käsissä. Tulevana kesänä ja osin syksyllä lait, joilla uudistuksista päätetään, ovat tulossa maakuntiin lausunnolle ja ensi talvena päätöksentekoon eduskunnassa.

Asiaan liittyvä maakunnissa tapahtuva valmistelu on nyt syytä käynnistää. Valmistelutyön pitää tapahtua maakunnan poliittisen johdon ohjauksessa ja johdolla. Tätä tarkoittava kirje on tulossa valtioneuvoston piiristä vielä tänään.

Uudistus mullistaa kuntien tehtäviä ja taloudenpitoa radikaalisti. Kunnista siirtyvien tehtävien mukana maakuntiin siirtyvät, tehtäviin liittyvät taloudelliset vastuut, mutta myös niihin saadut valtionosuudet ja niihin käytetyt kunnallisverojen tuotot, ovat lähes 12 miljardia euroa. Muutos kohtelee kuntia tavattoman eri tavoin. Joiltakin kunnilta taloudellisten vastuiden siirtyminen on paljon suurempi kuin verotulojen siirtymä ja päinvastoin. Muutosten ääripäät ovat jopa 2.500 euroa asukasta kohti/v.

Rakennamme parhaillaan mallia, jolla siirtymäkauden ajaksi sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset kuntatalouksiin nitistettäisiin mahdollisimman pieniksi. Suuremman valtionosuusuudistuksen aika tulee koskemaan vasta vuoden 2023 jälkeistä aikaa. 

Maakunta- ja sotehallinnon toimeenpano edellyttää, että maakunnissa jatketaan soten piirissä jo tehtyä

valmistelutyötä, nyt niin, että se kattaa kaikki toiminnot, jotka tulevat osaksi maakuntaitsehallintoa. Maan hallituksen suosituksen mukaisesti Keski-Suomen liitto ottaa maakunnan osalta koordinaatioroolin.

Kohtuusvaade koskee myös yritysjohtajia

Sunnuntai 1.5.2016 klo 15:16

Yhteiskuntasopimus on työntekijöiden kannalta poikkeuksellinen. Valtiontalouden säästöt puolestaan kohdistuvat vääjäämättä niihin, jotka tarvitsevat eniten hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja etuuksia.

Näistä syistä maan asioista vastuullisten on pidettävä erityisen tarkasti huoli siitä, että päätökset ovat kautta linjan mahdollisimman oikeudenmukaisia, ja että isoimman taakan kantavat yhteiskuntamme vahvimmat.

Tämä vaatimus koskee niin poliittisia päättäjiä, työmarkkinoiden johtoa kuin yritys- ja elinkeinoelämän nokkamiehiä ja -naisia etenkin suurimmissa yrityksissä. Oikeudenmukaisuuden varmistamisessa on edelleen paljon tehtävää. Minkäänlaista eliitin etuilua yhteiskuntamme ei etenkään tässä tilanteessa kestä.

Helsingin Sanomien äskettäisen selvityksen mukaan suurten pörssiyhtiöiden johtajien palkat ja bonukset kasvoivat viime vuonna 3,5 prosenttia. Palkkojen nousu oli yli kolminkertainen tavalliseen palkansaajaan verrattuna. Keskimäärin suuren pörssiyhtiön johtaja ansaitsi viime vuonna palkkoja ja bonuksia 1,1 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2005.

Samaan aikaan erilaiset erokorvaukset ja "kultaiset kädenpuristukset" ovat nousseet tolkuttomiksi. Yritysjohtajien soisi näyttävän esimerkkiä kohtuullisuudesta  eikä kohtuuttomuudesta.

Tällainen meno ei voi jatkua. Yhteiskunnan vastaantulo elinkeinoelämälle on ollut ja on tuntuva. Sen vastapainoksi etenkin johtavassa asemassa olevilta odotetaan kohtuullisuutta, ja ennen muuta päätöksiä investoinneista ja työpaikoista Suomeen. Suomen ongelmat ovat suomalaisten yhteisiä. V vain yhdessä ja oikeudenmukaisesti voimme ne ratkaista.

Avainsanat: yhteiskuntasopimus, talous