Muutos on välttämätön

Sunnuntai 3.4.2016

Kinnulassa, yrittäjien kirkkopyhä -tilaisuudessa

Sipilän hallituksen on kyettävä vielä kuluvan vuoden aikana osoittamaan, että sen toimien tuloksena Suomen suunta muuttuu edellisen sini-punahallituksen aikaansaannoksista.

Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana Suomen kansantulon kakku pieneni miljardeilla euroilla, teollisuustuotanto ja vienti vähenivät. Julkinen velka kasvoi samoina vuosina kymmenillä miljardeilla euroilla ja työttömyys lisääntyi peräti 100.000 henkilöllä. Tällaisen jatkumiseen ei ole varaa. Se johtaisi julkisten menojen radikaaliin lisäleikkauksiin.

Sipilän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen on saatava talouden kasvu vauhtiin ja menojen kasvu kuriin. Menojen leikkaus on tehtävä kohdentamalla niiden painopiste taloudellisesti vahvimpiin.

Kilpailukyvyn parantamisessa tarvitaan työmarkkinajärjestöjen vastuunkantoa. Valtaosassa työmarkkinakenttää sitä on nyt myös löytymässä.

Jos neuvoteltu sopimus saa riittävän laajan hyväksynnän, hallituksen on syytä vauhdittaa osaltaan talouden kasvun käynnistymistä. Siihen Suomella on hyvät edelltykset. Julkisen taloutemme velka ei riko EU:n alijäämäkriteeriä. Velan määrä rikkoo sen täpärästi. Euromaista useimpien tilanne on näillä mittareilla Suomea heikompi.

100.000 työttömän lisääntyminen viime vaalikaudella voidaan muuttaa 100.000 työttömän vähentymiseksi tällä kaudella.

Yksilön oikeudet

Lauantai 2.4.2016

Kolumni julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 2.3.2016.

Perustuslaki turvaa yksityiselle ihmisille erilaisia oikeuksia. Jotkut niistä toteutuvat äänioikeuden tapaan täydellisesti. Toisten oikeuksien toteutuminen – vaikkapa tiettyjen sosiaalisten oikeuksien – voidaan usein kyseenalaistaa.

Joskus yksilön oikeuksia valvotaan perustuslain pohjalta tolkuttoman pitkälle. Pahimmillaan sellainen voi tapahtua toisen, monesti heikomman, kustannuksella. Tällainen on hallituksen esitys uudeksi tupakkalaiksi.

Eduskunnan käsittelyssä oleva esitys panee tupakointia monessa kohdin kuriin ihan mallikkaasti.

Autossa tupakointi luetaan kuitenkin niin tärkeäksi yksilön oikeudeksi, ettei siihen saa lakiteitse kajota, vaikka autossa olisi pieni vauva.

Lakiesityksen tausta on eduskunnan perustuslakivaliokunnan taannoisessa tulkinnassa. Sen mukaan tupakoivan autoilijan oikeus on vahvempi kuin samassa autossa matkaavan pienen lapsen oikeus auton savuttomaan sisäilmaan.

Lakiesitys on näiltä osin pöyristyttävä ja sitä on korjattava. Turha byrokratia tulisi samalla hävittää myös parveketupakoinnin kieltämisen tieltä.

Vuodesta 2011 lähtien Suomen kansantulon kakku on supistunut viime kuukausiin saakka. Nyttemmin ensimmäiset ohuen kasvun merkit on nähty. Edelleenkin taaperramme koko onnettoman euroalueen ja unioninkin heikoimpiin kuuluvaa vauhtia. Uudet vientiluvutkin puhuvat tästä.

Kun verotulot eivät ole riittäneet menoihin, velkaa on otettu ja paljon. Kasvavat julkiset menot ja paisuva velka ja pienentynyt kansantulo on kestämätön yhdistelmä. Pyörät on saatava pyörimään, ihmiset työhön.

Helpommin sanottu kuin tehty: 1. Suomen talouden ”vahvoilla aloilla” kysyntä on hiipunut. 2. Kustannuskilpailukykymme on heikentynyt vuosikymmenessä 10– 5 % tärkeimpiin kilpailijoihimme. 3. Venäjä-pakotteet ja Venäjän kysynnän muukin lasku on iskenyt Suomeen kilpailijoitamme enemmän. 4. Ikäranteemme on muita maita vinompi.

Jos meillä olisi oma markka, olisimme sallineet sen devalvoitua. Kansan ostovoima olisi heikentynyt, mutta kilpailukyky ja työllisyys olisivat parantuneet.

Mutta kun ei. Lipposen ja Niinistön vedolla Suomi vietiin euroon, vaikka monet sitä vastustivat. Ja siellä ollaan. Kohta 400 miljoonan asukkaan euro ei devalvoidu 5, 5 miljoonan asukkaan Suomen tarpeisiin. Eurosta lähdöstä on houkuttavaa puhua, mutta sinne kerran mentyämme lähtö olisi valtavien riskien ratkaisu. Mutta ei sekään mahdotonta ole.

Ken uskoo eurosta lähdön vaikeuteen, hänen täytyy uskoa yhteiskuntasopimuksen välttämättömyyteen. Ja sellaista ollaan nyt tekemässä. Ollaan alentamassa yrittämisen ja suomalaisten työllistämisen kustannuksia, sitoutumassa vähän pitempään vuosityöaikaan. Ollaan, toivottavasti, parantamassa kilpailukykyä. Ollaan helpottamassa yrityksen ja henkilöstön paikallista sopimista. Ollaan leikkaamassa julkisia menoja. Ja ollaan uudistamassa ns. rakenteita eli purkamassa byrokratiaa, tekemässä sote-uudistusta ja kokoamassa maakuntahallintoa.

Luotan vastuullisiin työmarkkinajohtajiin. En sen sijaan luota ihan kaikkiin oppositiopoliitikkoihin. Siellä kyllä tunnustetaan 4 miljardin euron tasapainottamisen välttämättömyys, mutta vastustetaan liki kaikkia säästöjä. Hallituksen ja eduskunnan enemmistön tehtävä on löytää leikkauksiin oikeudenmukaiset sisällöt. Uskon, että näin myös käy.

Biotalous on Sipilän hallituksen tärkeä painopiste. Bioenergialla on tässä merkittävä rooli. Monet tuntuvat uskovan, että bioraaka-aineilla ratkaistaisiin Suomessa liki kaikki energiatarpeet. Biotalouden ja -energian innokkaana kannattajana sanon, että noin ei kuitenkaan ihan ole. Vaikka metsäteollisuus lopetettaisiin ja puu muutettaisiin energiaksi, se ei riittäisi kuin runsaaseen puoleen energian vuosikulutuksestamme. Mahdollisuuksia silti löytyy.

Erilaisen biomassan kaasuttaminen pienimuotoisemmalla tuotannolla liikenteen ja myös sähkön, lämmön tarpeisiin on Keski-Suomelle tärkeä asia.

Tänään maakunnassa tuotetaan biokaasua noin 37 Gwh:n verran. Maakunnan omat tarkoitukseen sopivat raaka-aineet riittäisivät tehdyn selvityksen perusteella jo ilman Äänekosken investointia noin 500 Gwh:n tuotantoon. Peltobio, lanta, biojäte ja jätevedet ovat tärkeimmät lähteet. Mustankorkea sai jo myös merkittävän valtionavustuksen.

Maakunnassa on myös kasvava alan teollinen tuotanto. Erityisesti biokaasun liikennekäytön lisäämiseksi nyt tarvitaan toimia sekä jakelupaikkojen lisäämiseksi että riittävän peruskysynnän varmistamiseksi.

Avainasemassa ovat kunnat, erityisesti Jyväskylä, ja niiden hankinnat. Paikallisliikenteen bussit, jätteen kuljetus, muut julkisomisteiset liikennevälineet tulisi ohjelmallisesti siirtää biokaasukäyttöisiksi. Riittävän jakeluverkon syntyminen edellyttää käytännössä Gasumin saamista apuun. Jakeluverkkojen rakentamisen ohella Gasum voi varmistaa maakaasullaan myös kaasun saannin katkeamattomuuden.

Biokaasu voi olla maakunnalle nopeastikin yli 100 miljoonan euron ja 1000–2000 työpaikan mahdollisuus. Sen eteen on ponnisteltava. Maatilojen biokaasuinvestointien investointitukikielto kaasua ulos myytäessä on kumottava nopeasti.