Puuta jalostettava pitemmälle!

Share |

Lauantai 13.2.2016


Petäjävedellä Metsäpäivässä 

Puuta kasvaa Suomen metsissä noin 16 milj. m3:a enemmän kuin on metsien nykyinen hyödyntäminen. 2030- luvulle tultaessa hakkuiden kestävä lisäyspotentiaali nousee lähelle 20 milj. m3.  

Puun lisäkäyttöön investoidaan. Uudet suurhankkeet keskittyvät valtaosaltaan selluloosan valmistamiseen lisääntyvästi myös nestemäisten polttoaineiden tuotantoon. Etenkin sellun vienti on hyvässä vauhdissa ja kasvaa lähivuosina.

Korkeimman jalostusasteen tuotteissa samaa vauhtia ei ole saavutettu.  

Puu pitäisi kuitenkin pystyä jalostamaan pitemmälle, uusiksi tuotteiksi, joissa puukuutiometrin arvo olisi sellua huomattavasti suurempi.

Nestemäisten biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen käyttöön ottaminen on ollut hyvä esimerkki siitä, miten uudet innovatiiviset tuotteet saadaan vauhdilla markkinoille. Lailla määrättiin vuonna 2009, että tuotteille liikennepolttoaineiden sisällössä on oltava asteittain 0 %:sta 20 %:iin kasvava uusiutuvan biopolttoaineen osuus.  Tänä vuonna osuuden pitäisi olla 10 %, vuonna 2020 20 %.

Kun kysyntä on ollut taattu, alan yritykset ovat uskaltaneet satsata  biotuotteiden kehittämiseen ja tuotantoon. Ratkaisu on ollut kenties yksi tärkeimmistä syistä Neste Oyj:n hyviin tuloksiin. Eikä muillakaan alan kotimaisilla valmistajilla mene heikosti. Kaiken lisäksi liikenteen uusiutuvan bion osuus liikennepolttoaineissa on tänä vuonna 10 %:n velvoitteen sijasta jo 13 – 14 %.

Vastaavalla tavalla – erilaisia menettelytapoja käyttäen -  myös monille muille korkealle jalostetuille biotuotteille tulisi taata nykyistä parempi kotimainen kysyntä ja sitä tietä mahdollisuudet myös vientiin.

Hankintalakia uudistettaessa puhtaille biopohjaisille tuotteille on annettava etusija, mikäli hankkija niin haluaa.  Suuremman hiilijalan jäljen jättävien tuotteiden verotusta tulisi edelleen kiristää ja päästöttömien biotuotteiden verotusta keventää ja jättää eräissä tapauksissa  verottomiksi.    

Uudistuksia tarvittaisiin edelleen myös rakennusmääräyksiin. 0-energiatalojen ensisijaisen tavoittelun sijasta pitäisi päästä 0-päästöisten ratkaisujen vauhdittamiseen.  

Aivan ratkaisevaa erityisesti korkealle jalostettujen puupohjaisten tuotteiden saamisessa markkinoille on alan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen varmistaminen. Julkisten resurssien määrä tarkoitukseen moninkertaistettiin vuodesta 2005 vuoteen 2011 välillä. Nyt kasvuvauhti on hiipunut lähes olemattomiin. Tämä ei tiedä hyvää.