Fortumin Caruna -kaupat ja siirtohinnat

Share |

Perjantai 5.2.2016 klo 8:17


Caruna Oy:n suuret sähkön siirtohintojen korotukset ovat nostattaneet aiheesta tuiman keskustelun.

Tapahtuneet korotukset eivät ole mielestäni kovinkaan suuri yllätys.

Caruna osti siirtoverkot Fortum Oyj:lta pari vuotta sitten. Maan hallitus - kokoomus, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät - mukana siis nyt eduskuntakyselyn tehnyt puheenjohtaja Arhinmäki, hyväksyivät kaupan.

Kritisoin ankarasti heti syksyllä 2013 esille tulleita myyntiaikeita ja sitten itse kauppaa.

Mielestäni alusta lähtien olisi selvää, että siirtohintojen seuraavalla vahvistamiskaudella, joka alkoi viime vuonna, ei valtion enemmistöomistuksessa oleva Caruna tulisi ensimmäisten nostajien joukossa. 

Tähän oli tarjoutumassa mahdollisuuksia uuden sähkömarkkinalain seurauksena. Kataisen hallituksen esityksestä sähkönsiirtoyhtiöt velvoitettiin parantamaan verkkojen toimintavarmuutta myrskyjen ja muiden poikkeustilanteiden varalle. Se edellyttäisi noin 3 miljardin euron investointeja siirtoyhtiöltä 2030- luvun alkupuolelle mennessä.

Ilmeisesti juuri näitä mahdollisuuksia Caruna nyt käyttää maksimaalisesti hyväkseen. Energiavirasto voi ja sen tulisi mielestäni kuitenkin puuttua nyt ilmiselvästi ylimitoitettuihin korotuksiin, ei vasta neljän vuoden kuluttua, vaan heti. Caruna tuntuu keräävän rahaa etukäteen tulevia investointeja varten.

Fortumin siirtoverkkojen myynnin ehkä sittenkin suurin virhe oli siinä, että kauppa koski strategisesti tärkeätä yhteiskunnan sähköverkkoa. Sen omistus tulisi Suomen oloissa pitää valtion suorassa tai ainakin välillisessä määräysvallassa. Carunan omistuksessa nyt olevat verkot ovat keskeisellä alueella Suomen sähkönhuoltoa.

Kysymys kuuluu nyt onko siirtohintojen 27 %:n korotus perusteltu nyt alkaneella siirtohintakaudella? Miten hinnan asettaminen monopolitoiminnassa tapahtuu? Avainasemassa on Energiavirasto. Sen tehtävä on määritellä perusteet hyväkysyttäville kustannuksille ja sijoitetun tuoton sallittavalle maksimille.  Energiaviraston "vahvistamispäätökseen" on varmuudella vaikuttanut tuleviin investointeihin varautuminen, liikaa vai kohtuullisesti, se tulee nyt arvioida. Yllättävää kuitenkin on, että energiavirasto hyväksyi sijoitetun pääloman tuoton rajaksi lähes 5,92% % nykyisen 3,12 %:n sijasta.

Oma lukunsa on lisäksi Suomen ja eurooppalaisen verojärjestelmän juuri Carunan tapaisille yhtiöille tarjoamat porsaanreiät. Konsernien sisäiset kohtuuttoman vapaat siirtohinnoittelut ja EU- maissa noudatettava erilainen yhteisöverotus tuottaa täysin kohtuuttoman tuloksen: Yhtiö ei juurikaan maksa Suomesta keräävistään tuloista veroja Suomeen!

Avainsanat: energia, talous