Nyt ei ole puoluepolitikoinnin aika

Torstai 18.2.2016 klo 22:20

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta saatiin viime vuoden lopulla aikaan toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jossa vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle.

Ratkaisulla voidaan parantaa ihmisten palveluja koko Suomessa ja säästää samalla veronmaksajien rahoja. Kaikin puolin järkevää on, että samassa yhteydessä toteutetaan laajempi maakuntauudistus.

Sosiaali- ja terveysministeriön torstaina julkistaman lausuntoyhteenvedon mukaan valtaosa kunnista, kuntayhtymistä ja muista toimijoista pitää nykyistä maakuntajakoa hyvänä pohjana uudistamiselle.

Kaikkien hallituspuolueiden on nyt seisottava yhdessä sovitun ratkaisun takana. Nyt ei ole puoluepolitikoinnin aika. Avoimiin asioihin haetaan ratkaisut tulevassa valmistelussa.

Uudistuksen toteuttamisessa tarvitaan myös hallitus-oppositio-rajan ylittävää yhteistyötä etenkin maakunnissa.

Puuta jalostettava pitemmälle!

Lauantai 13.2.2016

Petäjävedellä Metsäpäivässä 

Puuta kasvaa Suomen metsissä noin 16 milj. m3:a enemmän kuin on metsien nykyinen hyödyntäminen. 2030- luvulle tultaessa hakkuiden kestävä lisäyspotentiaali nousee lähelle 20 milj. m3.  

Puun lisäkäyttöön investoidaan. Uudet suurhankkeet keskittyvät valtaosaltaan selluloosan valmistamiseen lisääntyvästi myös nestemäisten polttoaineiden tuotantoon. Etenkin sellun vienti on hyvässä vauhdissa ja kasvaa lähivuosina.

Korkeimman jalostusasteen tuotteissa samaa vauhtia ei ole saavutettu.  

Puu pitäisi kuitenkin pystyä jalostamaan pitemmälle, uusiksi tuotteiksi, joissa puukuutiometrin arvo olisi sellua huomattavasti suurempi.

Nestemäisten biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen käyttöön ottaminen on ollut hyvä esimerkki siitä, miten uudet innovatiiviset tuotteet saadaan vauhdilla markkinoille. Lailla määrättiin vuonna 2009, että tuotteille liikennepolttoaineiden sisällössä on oltava asteittain 0 %:sta 20 %:iin kasvava uusiutuvan biopolttoaineen osuus.  Tänä vuonna osuuden pitäisi olla 10 %, vuonna 2020 20 %.

Kun kysyntä on ollut taattu, alan yritykset ovat uskaltaneet satsata  biotuotteiden kehittämiseen ja tuotantoon. Ratkaisu on ollut kenties yksi tärkeimmistä syistä Neste Oyj:n hyviin tuloksiin. Eikä muillakaan alan kotimaisilla valmistajilla mene heikosti. Kaiken lisäksi liikenteen uusiutuvan bion osuus liikennepolttoaineissa on tänä vuonna 10 %:n velvoitteen sijasta jo 13 – 14 %.

Vastaavalla tavalla – erilaisia menettelytapoja käyttäen -  myös monille muille korkealle jalostetuille biotuotteille tulisi taata nykyistä parempi kotimainen kysyntä ja sitä tietä mahdollisuudet myös vientiin.

Hankintalakia uudistettaessa puhtaille biopohjaisille tuotteille on annettava etusija, mikäli hankkija niin haluaa.  Suuremman hiilijalan jäljen jättävien tuotteiden verotusta tulisi edelleen kiristää ja päästöttömien biotuotteiden verotusta keventää ja jättää eräissä tapauksissa  verottomiksi.    

Uudistuksia tarvittaisiin edelleen myös rakennusmääräyksiin. 0-energiatalojen ensisijaisen tavoittelun sijasta pitäisi päästä 0-päästöisten ratkaisujen vauhdittamiseen.  

Aivan ratkaisevaa erityisesti korkealle jalostettujen puupohjaisten tuotteiden saamisessa markkinoille on alan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen varmistaminen. Julkisten resurssien määrä tarkoitukseen moninkertaistettiin vuodesta 2005 vuoteen 2011 välillä. Nyt kasvuvauhti on hiipunut lähes olemattomiin. Tämä ei tiedä hyvää.     

Fortumin Caruna -kaupat ja siirtohinnat

Perjantai 5.2.2016 klo 8:17

Caruna Oy:n suuret sähkön siirtohintojen korotukset ovat nostattaneet aiheesta tuiman keskustelun.

Tapahtuneet korotukset eivät ole mielestäni kovinkaan suuri yllätys.

Caruna osti siirtoverkot Fortum Oyj:lta pari vuotta sitten. Maan hallitus - kokoomus, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät - mukana siis nyt eduskuntakyselyn tehnyt puheenjohtaja Arhinmäki, hyväksyivät kaupan.

Kritisoin ankarasti heti syksyllä 2013 esille tulleita myyntiaikeita ja sitten itse kauppaa.

Mielestäni alusta lähtien olisi selvää, että siirtohintojen seuraavalla vahvistamiskaudella, joka alkoi viime vuonna, ei valtion enemmistöomistuksessa oleva Caruna tulisi ensimmäisten nostajien joukossa. 

Tähän oli tarjoutumassa mahdollisuuksia uuden sähkömarkkinalain seurauksena. Kataisen hallituksen esityksestä sähkönsiirtoyhtiöt velvoitettiin parantamaan verkkojen toimintavarmuutta myrskyjen ja muiden poikkeustilanteiden varalle. Se edellyttäisi noin 3 miljardin euron investointeja siirtoyhtiöltä 2030- luvun alkupuolelle mennessä.

Ilmeisesti juuri näitä mahdollisuuksia Caruna nyt käyttää maksimaalisesti hyväkseen. Energiavirasto voi ja sen tulisi mielestäni kuitenkin puuttua nyt ilmiselvästi ylimitoitettuihin korotuksiin, ei vasta neljän vuoden kuluttua, vaan heti. Caruna tuntuu keräävän rahaa etukäteen tulevia investointeja varten.

Fortumin siirtoverkkojen myynnin ehkä sittenkin suurin virhe oli siinä, että kauppa koski strategisesti tärkeätä yhteiskunnan sähköverkkoa. Sen omistus tulisi Suomen oloissa pitää valtion suorassa tai ainakin välillisessä määräysvallassa. Carunan omistuksessa nyt olevat verkot ovat keskeisellä alueella Suomen sähkönhuoltoa.

Kysymys kuuluu nyt onko siirtohintojen 27 %:n korotus perusteltu nyt alkaneella siirtohintakaudella? Miten hinnan asettaminen monopolitoiminnassa tapahtuu? Avainasemassa on Energiavirasto. Sen tehtävä on määritellä perusteet hyväkysyttäville kustannuksille ja sijoitetun tuoton sallittavalle maksimille.  Energiaviraston "vahvistamispäätökseen" on varmuudella vaikuttanut tuleviin investointeihin varautuminen, liikaa vai kohtuullisesti, se tulee nyt arvioida. Yllättävää kuitenkin on, että energiavirasto hyväksyi sijoitetun pääloman tuoton rajaksi lähes 5,92% % nykyisen 3,12 %:n sijasta.

Oma lukunsa on lisäksi Suomen ja eurooppalaisen verojärjestelmän juuri Carunan tapaisille yhtiöille tarjoamat porsaanreiät. Konsernien sisäiset kohtuuttoman vapaat siirtohinnoittelut ja EU- maissa noudatettava erilainen yhteisöverotus tuottaa täysin kohtuuttoman tuloksen: Yhtiö ei juurikaan maksa Suomesta keräävistään tuloista veroja Suomeen!

Avainsanat: energia, talous