Suomi ei nouse leikkauksilla

Lauantai 28.3.2015

Vaalikeskustelua hallitsee se, kuka tunnistaa suurimmat julkisten menojen leikkaustarpeet. Sitten tehdään leikkauslistoja ja niitä vertaillaan. Suomi ei leikkauslääkkeillä nouse. Lähes yksinomaan niihin huomion kiinnittäminen johtaa olemattoman kasvun entisestään leikkautumiseen, deflaatioon, talouden näivettymiseen ja taas julkisten menojen leikkauksiin. Tästä kierteestä on päästävä ja pian. 

Vaalikeskustelun ytimeen on saatava puolueiden näkemykset siitä, millä ja miten talous saadaan kasvamaan, edes likipitäen niin kuin talous on kasvanut esimerkiksi Ruotsissa kaiken aikaa. EU: n komission tuoreimman arvion mukaan talouden kehitysnäkymät asettuvat  Suomessa EU: n 28 maan joukossa sijalle 26. Ja siellä pysyvät, ellei taloutta saada kasvuun. 

Uuden kasvun aikaan saamiseksi meillä on periaatteessa kaikki edellytykset. Joka vuosi kasvavasta puun määrästä, 25 miljoonaa kuutiometriä, mätänee käyttämättömänä metsään. Kymmenet tuhannet  yritykset eivät saa rahoitusta kannattavan toimintansa pyörittämiseen tai juuttuvat valtavaan lupa- ja kontrollibyrokratiaan. Ja noin puoli miljoonaa työkykyistä ihmistä on vailla työtä, useimmat heistä koulutettuja ja työhaluisia. 

Menetämme miljardeja euroja vuodessa siksi, että emme hyödynnä luonnonvarojamme riittävästi. Maksamme miljardeja euroja siitä, että emme kykene turvaamaan ihmisille työtä. Ne, joilla on työtä tai pääomia hinnoittelevat nämä niin kalliiksi, että osa kilpailukyvystä menetetään ja sitten samat suomalaiset maksavat niille, joille työtä ei riitä näillä kustannuksilla.

Meillä on myös hyvä koulutusjärjestelmä, tutkijoita suhteellisesti enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tämän osaamisen käsistä innovaatiot kuitenkin karkaavat maailmalle, työllistävät siellä kanavoiden myös verotulot sinne. 

Uuden kasvun ydinkysymyksiä on, miten saada nämä voimavarat käyttöön. Vastauksen hakemiseksi tarvitaan laajaa yhteiskuntasopimusta. Nyt on kyettävä sopimaan kaikkien intressiryhmien kesken siitä, että uudistamme työmarkkinoita joustavammaksi ja asetamme työn hinnan oikealle tasolle. On sitouduttava tekemään enemmän.

Myytti siitä, että kotimaisen pääoman pitää investoida sinne ja vain sinne, mistä tuotot ovat suurimmat, on pantava hetkeksi syrjään. Kotimaisen pääoman on sitouduttava investoimaan nykyistä enemmän ja rohkeammin  Suomeen.

On palattava kalliin keskittämisen tieltä ja sitouduttava ottamaan koko Suomen voimavarat käyttöön. On sitouduttava purkamaan valtavaa byrokratiaa.

Kommentit tuulivoimakeskusteluun

Torstai 26.3.2015 klo 10:01

EU:n komission suuri ilmasto- ja energiapaketti määritteli vuonna 2008 Suomelle velvollisuuden nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoitti uusiutuvan lisäämistä noin 40 TWh:lla, määrällä, joka vastaa miljoonan asukkaan vuotuista sähkön ja lämmön kulutusta.

Tätä ennen hallitusneuvotteluissa keväällä 2007 sovittiin, että Suomi hoitaa silloin näköpiirissä olleet ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet.

Hallitusohjelman pohjalta käynnistettiin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Tämä työ valmistui 6.11 2008. Ohjelmassa linjattiin yleisellä tasolla kaikkia hallinnonaloja koskien toimet uusiutuvan edistämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhtenä asiantuntijoista kuultiin 8.5. tekniikan ylioppilas Taamir Faredia. Hän oli diplomityössään selvittänyt erityisesti Saksan, Espanjan ja Ruotsin toimia tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian edistämiseksi. Strategiassa ei kuitenkaan päätetty tukijärjestelmistä.
 
Strategian pohjalta alkoi vasta konkreettisten toimien valmistelu. Keskustan pyrkimyksenä oli saavuttaa uusiutuvan tavoitteet sitoutumalla lisäämään mahdollisimman paljon bioenergiaa. Vesivoiman lisäämismahdollisuudet eivät ole merkittävät. Kun strategiassa oli otettu tavoitteeksi nostaa energiapuun käyttö 12 milj. m3:een, ajoin bioenergialle suurempaa tavoitetta. Vaikka Metsäteollisuus ja kokoomus olivatkin nihkeitä energiapuun lisäämiselle, päädyimme kuitenkin nostamaan energiapuun osuuden vuoteen 2020 mennessä 13,5 milj. m3:een.

Tästä huolimatta osa, tehoissa 2.500 MVA, uusiutuvan lisäysvelvollisuudesta jäi muun uusiutuvan, käytännössä tuulivoiman lisäämisen varaan.

Monien muiden valmistelutoimien ohessa asetimme teollisuusneuvos Petteri Kuuvan johdolla työryhmän 5.11. 2008 valmistelemaan esitystä tuulivoiman syöttötariffiksi. Ryhmässä oli mukana kaikkien keskeisten ministeriöiden edustajat ja asiantuntijoina mm. EK:n MTK:n , Energiateollisuus ry:n, sahojen ja monia eri elinkeinojen  ja yritysten edustajia. Syöttötariffityöryhmä ei koskaan kuullut Taamir Fareedia, tyttäreni silloista poikakaveria, joka opiskeli tuohon aikaan USA:ssa enempää kuin tytärtäni Tuulimaria, joka oli äsken valmistunut ylioppilaaksi ja aloittelemassa sähkötekniikan dilpl. ins. opintoja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
 
Kuuvan väliraportti valmistui 2.4 2009 ja yksimielinen loppuraportti 25.9. 2009. Tuossa työssä luotiin syöttötariffijärjestelmä, joka tietyt perustuslakivaateet huomioon ottaen hyväksyttiin ministeriryhmässä yksimielisesti.  Muuten olen sitä mieltä, että mitenkään väärin ei olisi ollut, vaikka tuon raportin tekijät olisivat kuulleet Taamir Fareedia, mutta miksi ihmeessä olisivat kuulleet tai konsultoineet, kun työryhmä oli täynnä maan parhaita asiantuntijoita ja nuorimies Amerikassa. 

Kuuvan työryhmän valmistelun pohjalta tuulivoiman syöttötariffi eteni muiden vielä suurempien ratkaisujen rinnalla eduskuntaan 2010. Eduskunta hyväksyi esitykset, muttei yksimielisesti. Koko oppositio, vasemmistoliitto, SDP, perussuomalaiset ja SKL, äänestivät runsaamman tuulituen puolesta. He vaativat tuulivoiman starttikorotuksen jatkamista aina vuoden 2016 loppuun saakka sekä myös pientuulivoiman tukemista. Nämä olisivat merkinneet monien miljoonien eurojen lisätukea tuulivoimalle vuonna 2016.

Mitä tyttäreeni Tuulmariin ja poikakaveriinsa Taamiriin vielä tulee, ensin mainittu valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi keväällä 2012 ja Taamir vuonna 2009. Heinäkuussa 2011 he menivät naimisiin. Taamir aloitti työt perustamalla oman yrityksen GES-Partners Oy:n ja yhtiö teki lyhyen ajan tuulivoimaan ja uusiutuvaan energiaan liittyviä konsultointitöitä. Kertaakaan yritys ei konsultoinut TEM:ä tai mitään muutakaan valtion viranomaista, ei sentilläkään!

Taaleritehdas Oy:n palvelukseen Taamir Fareed tuli vuonna 2010, missä hän toimii nykyisin uusiutuvasta energiasta vastaavana johtajana omistamatta yhtään tuulimyllyä tai olematta omistajana yhdessäkään Taaleritehtaan tuulivoimarahastossa tai muussa tuulivoimaa omistavassa yrityksessä. Ja vaikka hän olisikin omistamassa tuulivoimaa, mitä pahaa siinä olisi? Laki on sama kaikille ja käsittääkseni esimerkiksi Taaleritehtaan tuulivoimarahastoa voi omistaa kuka tahansa?

Kysyn, mitä pahaa on siinä, että alansa parhaimman koulutuksen saaneet dipl. insinöörit hakeutuvat koulutuksensa mukaiselle alalle? Voiko joku vakavissaan väittää, että energia-asioista aikoinaan vastanneen ministerin lähisuvusta kukaan ei voi hakeutua energia-alalle? Samaan aikaan esimerkiksi maatalous- ja elinkeinoministerit tekevät elinkeino- tai maatalouspoliittisia ratkaisuja, jotka koskevat myös heitä itseään!
    
                             Ps. Muuten haluan muistuttaa, että Kataisen hallitus päätti lisätä tuulivoimaa vuodesta 2020 vuoteen 2025 50%:lla. Lisäksi hallitus käynnisti valtavan kalliin merituulihankkeen. Keskusta vastusti sitä.

Tuoreet tyrmäävät työttömyysluvut

Tiistai 24.3.2015 klo 14:45

Tuoreet tyrmäävät työttömyysluvut saavat toivottavasti vaalikeskustelut vihdoin ja viimein oikeille raiteille. Työttömyyden lisääntyminen vuodessa noin 10%:lla, yli 30.000 henkilöllä, on karu todistus siitä, että Stubbin hallitus jatkaa siitä, mihin Katainen lopetti. Suomi on surkeassa pudotuksessa.

Vaalikeskustelujen juuttuminen pelkkään leikkaushuutokauppaan on irvokasta yli 350.000 työttömän ja lähes 150.000 vajaatyöllistetyn kannalta. Työllisyyden unohtamisella on myös suuri taloudellinen merkitys. Suorat työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat noin 4,5 miljardia euroa ja välilliset kustannukset noin 6 miljardia euroa, työttömyyden inhimillisiä ongelmia unohtamatta.

Kaiken kukkuraksi, työttömyyden vaikeimmat ongelmat ovat nekin hankaloitumassa entisestään. Kolmen vuoden aikana nuorisotyöttömyys on noussut noin 40%:lla ja pitkäaikaistyöttömyys yli 80 %:lla.

Vaalikeskusteluissa puolueiden johdon tulisi kertoa lääkkeensä talouden kääntämiseksi nousuun ja työttömyyden vähentämiseksi.

Oma käsitykseni on, että ilman laajaa yhteiskuntasopimusta merkittävä muutos ei ole mahdollista. Eri osapuolten tulisi vaalien jälkeen kyetä sopimaan kilpailukyvyn palauttamisesta, työn tarjonnan lisäämisestä ja työelämän joustoista sekä työllistävien pk -yritysten verotusten keventämisestä ja rahoituksen pahenevien pullonkaulojen poistamisesta. Samalla tulisi sopima myös toimista tuottavuuden parantamiseksi eli koulutuksen uudistamiseksi ja innovaatiorahoituksen lisäämiseksi.

Suomella on kaikki edellytykset nousta vahvaan kasvuun. Olemme keskeisten kasvutekijöiden suhteen maailman parhaiden maiden joukossa. Meillä on raaka- aineita ja suuret henkiset voimavarat. Meillä on suhteellisesti ottaen maailman parhaat metsävarat ja Euroopan houkuttelevimmat runsaimmat malmi- ja mineraalivarannot.

Puuhakkeen energiatuesta

Maanantai 9.3.2015 klo 15:51

Eduskunta äänesti tänään ma hallituksen esityksestä ns. puuhakkeen energiatuesta. Äänin 89-81 hallituksen esitys voitti. Esittämääni ja edustaja Hongiston kannattamaa lakiesityksen hylkäämistä kannatti 81 edustajaa.

Eduskunnan täpärän enemmistön hyväksymä lakiesitys jatkaa sinipunahallituksen poukkoilua kotimaisen energian edistämisessä. 

Ensin Kataisen hallitus heikensi puhtaan radikaalisti puun ja turpeen kilpailukykyä vuoden 2013 alusta lukien. Seurauksena oli kivihiilen tulva Suomeen. Viime vuoden lopulla Stubbin hallitus joutui tunnustamaan, että kivihiiltä suosiva ratkaisu oli väärä.

Nyt hallitus parantaa turpeen ja puun seoksen Vanhasen hallituksen aikaiselle tasolle, mutta rajaa samalla ne metsät ja puun, mistä maksetaan täysi tuki ja mistä vain 60%. Käytännössä eduskunnan enemmistön esittämä tukikelpoisuuden rajaus merkitsee sitä, ettei puun ja turpeen yhdistelmä paranna riittävästi ainakaan vuoden 2017 jälkeen puun ja turpeen asemaa kivihiileen verrattuna.

Kaiken lisäksi tukikelpoisuuden rajaus tuo tullessaan valtavan byrokratian, kun erilaiset energiapuuerät on todennettava kirjanpidossa.

Puun riittävyys ei ollut todellinen syy sanottuun tuen rajaamiseen. Pelko kantohintatason vähäisestä nousemisesta saattoi johtaa hallituksen tähän kömpelöön ratkaisuun.

Pidän välttämättömänä, että energiatukikelpoisen puun rajaukset poistetaan seuraavalla vaalikaudella.