Työttömyys pahimmillaan 16 vuoteen

Tiistai 20.1.2015 klo 15:09

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa  363 300. Se on 33 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys on pahimmillaan 16 vuoteen. Joulukuussa työttömiä työnhakijoita oli  tätä enemmän viimeksi vuonna 1998 Lipposen sinipunahallituksen kaudella.

Kataisen ja Stubbin hallitukset lupasivat alentaa työttömyyden viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Työttömyyden paheneminen on mielestäni hallitusten suurimpia epäonnistumisia.

On hyvä, että työllisyyspolitiikasta keskeisesti vastannut työministeri Lauri Ihalainen on juuri Keski-Suomessa ehdokkaana. Hän pääsee nyt läheltä arvioimaan, mitä tarkoittaa se, että uusimmankin tilaston mukaan Keski-Suomen työttömyys on 17,9 prosenttia. Se on maan toiseksi huonoin heti Talvivaaran seurauksista kärsivän Kainuun jälkeen.

Vaikka eduskuntavaalit ovat lähellä, eivät hallitus ja työministeri voi kerta kaikkiaan seurata toimettomana työttömyyden lisääntymistä. Tarvitaan välittömiä toimia varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Pahimmille työttömyysalueille, varsinkin sellaisille joissa useammalta toimialalta äkillistä rakennemuutosta pidemmällä aikavälillä on hävinnyt tai on häviämässä työpaikkoja, on kohdennettava räätälöityjä toimia.

Väliportaan hallinto koottava maakunnittain

Sunnuntai 18.1.2015 klo 12:46

Suomen aluehallinto on muodostumassa sekavaksi, kalliiksi ja epädemokraattiseksi. Maakunnissa olevaa valtion hallintoa kootaan nyt vertikaalisesti putkihallinnoksi. Kussakin linjahallinnon putkessa aluejaot ovat useimmiten erilaiset. Yksi hallinnonala jakaantuu maassa viiteen alueeseen, toinen seitsemään, kolmas yhdeksään, neljäs viiteentoista jne.

Näiden jaottelujen mukaan sisämaan 18 maakunnasta monen kohtalona on kuulua valtion aluehallintotehtävissä eri alueisiin. Yhdessä itään, toisessa länteen, kolmannessa pohjoiseen jne.

Sosiaali- ja terveydenhuollon eli Sote-uudistuksen mukana myös kuntapohjaiselle aluehallinnolle on käymässä samalla tavalla. Maa jakaantuu viiteen sote-alueeseen, 19 sairaanhoitopiiriin/tuottajayhteisöön, 18 maakuntaan ja kymmeniin ammatillisen koulutuksen kuntayhtymiin. 

Virsu- hankkeella valtio aikoo puolestaan koota 15  ELY-keskusta (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta) 3:een, 5:een, 7:een tai 9:ään ELY- alueeseen. Sekamelska on tällä menolla valmis ja lasku on suuri.

Kymmenien erillisten hallintoputkien sijasta seuraavan hallituksen tulisi koota aluehallinto - sekä valtion että kuntapohjainen aluehallinto -horisontaalisesti 14 - 18 maakuntaan.

Keskeinen kokoava päätöksenteko olisi suorilla vaaleilla valittavalla maakuntavaltuustolla. Sen alaiset toimielimet vastaisivat kustakin vastuualueesta. Toimintojen rahoitus perustuisi pääpiirteissään vastaavien tehtävien nykyisiin rahoituslähteisiin.

Muun muassa Ruotsin tapaan tällaisen maakunnallisen hallinnon keskeisestä säädösohjauksesta ja valtion rahoituksesta päättäisivät eduskunta ja hallitus. Maakuntien päättäjien vallassa olisi oman alueen kehittäminen, keskeisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen (mm. sote-palvelut), hankkeiden priorisointiin liittyvät asiat ja maakunnan yleinen edunvalvonta.