Periaatepäätös Fennovoima: Talousvaliokunnan mietinnön esittely eduskunnassa

Keskiviikko 3.12.2014 klo 14:56

Periaatepäätös hankkeen etenemisestä

Runsas neljä vuotta sitten, 1.7.2010, eduskunta vahvisti selvällä enemmistöllä valtioneuvoston (VN) Fennovoima OY:lle myöntämän periaatepäätöksen ydinlaitoksen rakentamisesta.

Sittemmin, saksalainen E.O.N., yksi suuri osakas, päätti jättää Fennovoiman. Myös laitoksen koko ja reaktorityyppi vaihtuivat. Kun vielä E.O.N:n jättämän omistaja-aukon paikkaajaksi tuli venäläiseen Rosatom-konserniin kuuluva RAOS Voima Oy, Fennovoiman ydinlaitoshanke ei ollut enää kaikin osin vuoden 2010 periaatepäätöksen mukainen.

Keväällä 2014 Fennovoima Oy hakikin valtioneuvostolta sanotun periaatepäätöksen tarkistamista, täydentämistä.

Täydennyshakemuksessa laitoksen sijaintipaikaksi oli jo aikaisemmin varmistunut Pyhäjoki, laitoksen koko oli pienentynyt 1.200 MW:iin (laitostyyppi AES-2006) ja laitostoimittajaksi yhtiö oli valinnut Rosatom Overseas CJSC:n.    

Vaikka ydinenergialaki ei tunnekaan periaatepäätöksen täydennystä, oikeuskanslerin näkemys on ollut, että tällainen täydennyskäsittely on mahdollista. VN puolsi täydennyshakemusta ja käsissämme on nyt talousvaliokunnan mietintö.

Mietintöön sisältyy lausuma, jossa edellytetään nykyisen ydinenergialain saattamista ajan tasalle.

Talousvaliokunta ja sille lausunnon antaneet valiokunnat ovat kuitenkin toteuttaneet periaatepäätöksen kattavan ja varsin perusteellisen käsittelyn.

Eduskunnan rooli asiassa on joko hyväksyä tai hylätä VN:n päätös. Periaatepäätös merkitsee sananmukaisesti vasta periaatepäätöstä siitä, voiko ydinlaitoshanke edetä.

Myönteinenkään päätös ei vielä tarkoita lupaa rakentaa. Rakennuslupaa pitää hakea erikseen annetun määräajan puitteissa. Luvan mahdollinen myöntäminen kuuluu VN:lle.

Eduskunnan tulee lain mukaan perustaa asian pohdinta arvioon yhteiskunnan kokonaisedusta. Ydinenergialain 14 &:n 1. momentti määrittelee ne ennakkoedellytykset, jotka hakijan on täytettävä.

Talousvaliokunnan saamista selvityksistä käy esiin seuraavaa:

1) ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hakijalla ei olisi edellytyksiä toteuttaa hanketta säädösten mukaisella tavalla,

2.) sijaintipaikkakunta puoltaa hanketta,

3) STUK:n alustava selvitys turvallisuusnäkökohdista ei sekään tunnista sellaisia asioita, etteikö hanke voisi mennä eteenpäin,

4) sama on laita hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella.

Lisäselvityksiäkin tarvitaan

Sekä säteilyturvakeskus STUK että myös ympäristöpuolen asiantuntijat nostavat esille seikkoja, jotka edellyttävät vielä lisäselvityksiä hankkeen myöhemmissä vaiheissa.

Punnitessaan Fennovoima OY: n hanketta ydinenergialain 14. &:n 2. momentin mukaisesti, yhteiskunnan kokonaisedun kannalta, valiokunta ja sille lausunnon antaneet valiokunnat ovat arvioineet hanketta muun muassa energiahuoltomme tarpeiden, sijaintipaikkakunnan sopivuuden, hankkeen ympäristövaikutusten, ydinjätehuollon ja loppusijoituksen sekä hakijayhteisön omistajuuden kannalta.

Valiokunta toteaa, että yhteiskunnan kokonaisedun arviointi on viime kädessä poliittista harkintaa sen jälkeen, jos sanotut ennakkoehdot, ehdot, jotka hakijan täytyy kaikissa oloissa täyttää, myös täyttyvät.

Terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät ehdot näyttäisivät myös erikoisvaliokuntien lausuntojen perusteella täyttyvän.

Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota STUK:n hakemuksesta antamaan lausuntoon. Siitä todetaan muun muassa, ettei hakija ole kyennyt etenemään osaamisen vahvistamisessa ja johtamisjärjestelmän kehittämisessä vuoden 2010 periaatepäätöksessä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.

Talousvaliokunta suhtautuu vakavasti todettuihin puutteisiin ja pitää välttämättömänä sitä, että yhtiö korjaa ripeästi puutteet ja huolehtii, ettei  rakennuslupahakemuksen käsittely kohtuuttomasti viivästy.

Huomionarvoista on, että sanotun huolenilmaisun jälkeenkin STUK sanoo yksiselitteisesti, että AES-2006 laitos on mahdollista rakentaa suomalaiset turvallisuusvaatimukset täyttäväksi Pyhäjoen Hanhikiveen.

Ydinjätehuollon ja loppusijoituksen osalta valiokunta toteaa, että vuonna 2010 myönnetyn periaatepäätöksen mukaisesti yhtiön tulee jättää VN:lle 30.6.2016 selvitys ydinjätehuollon järjestämisestä ja siihen liittyvä ympäristövaikutusten arviointikertomus.

Talousvaliokunta painottaa yhteistyön mahdollisuutta Posiva OY:n kanssa. (Emme kyllä mietinnössä suoranaisesti painota tätä vaan toteamme että tätä vaihtoehtoa on – eduskunnan edellyttämällä tavalla – selvitetty ja lopputulema on vielä auki.) Muun muassa STUK:n lausuntoon nojautuen muutkin vaihtoehdot tulevat kysymykseen.

Ydinenergialain mukainen loppusijoitus vaatii erillisen periaatepäätöksen, johon eduskunta pääsee ottamaan kantaa.

Yhteiskunnan kokonaisetu harkittava energiahuollon kannalta

Yksi yhteiskunnan kokonaisedun arvioinnin ydinkysymyksistä on, tarvitaanko hanketta Suomen energiahuollon kannalta.

Asian selvittämiseksi valiokunta kuuli monia asiantuntijoita. Näkemyksiä oli puolesta ja vastaan.

Maininnan ansaitsevat erityisesti VATT:nja VTT:n hanketta puoltavat laskelmat ja arviot. 

Valiokunnan saamaan selvityksen mukaan Suomesta poistuu lähivuosina merkittävä määrä sähköntuotannon kapasiteetista, joka pitää korvata. Laaja poliittinen näkemys on myös siitä, että Suomen tulisi kyetä edes kutakuinkin tuottamaan itse kuluttamansa sähkö. Nyt tuomme keskimäärin 15 % kulutuksestamme. Ja sähkön kulutuksen kasvuunkin tulee varautua.

Tämän sähkökapasiteetin, noin 40 % nykyisestä kulutuksesta, varmistamiseksi tarvitaan valiokunnan käsityksen mukaan sekä mittavaa uusiutuvan sähköenergian lisäämistä että nyt puheena oleva Fennovoiman hanke. 

Valiokunta siis pitää hanketta perusteltuna.

Samalle kannalle on sähkön huoltovarmuuden kannalta asettunut myös muun muassa Huoltovarmuuskeskus.   

Fennovoiman hakemus keventää merkittävästi Suomen päästötaakkaa.

Talousvaliokunta on arvioinut perusteellisesti myös Fennovoima Oy:n  omistuskysymystä ottaen huomioon myös asiaan liittyvän ajankohtaisen maailmanpoliittisen tilanteen.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että yhtiön omistus todetaan rakennusluvan käsittelyyn mennessä selvästi vähintään 60 %:sti kotimaiseksi. Valiokunta tunnistaa myös sen tosiseikan, että kansallinen lainsäädäntömme antaa edellytykset huolehtia siitä, että enemmistöomistajuus myös pysyy kotimaisena.  

Fennovoiman ydinvoimalaitoksella on valtavan suuret aluetaloudelliset ja aluekehitykselliset vaikutukset. Myös valtakunnallisesti kysymys on vuosiin maamme ylivoimaisesti suurimmasta hankkeesta, miljardien eurojen investoinnista, josta suomalainen osuus 1,8 – 2,7 mrd. euroa, 24.000 – 26.000 henkilötyövuotta ja 400 – 500 pysyvää työpaikkaa puhuvat puolestaan. 

Edellä olevan perusteella talousvaliokunta ehdottaa, että VN:n periaatepäätös 18. syyskuuta 2014 Fennovoima OY:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, joka täydentää VN:n 6. toukokuuta 2010 Fennovoima Oy:lle antamaa periaatepäätöstä, jää sellaisenaan voimaan.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy selvittämään ydinenergialain kokonaisuudistustarpeita.

Lausuntoon liittyy eriävä mielipide, jossa vastustetaan periaatepäätöksen puoltamista. Siihen on yhtynyt kaksi valiokunnan jäsentä.

Omakin kanta ollut punnittavana

Muutama henkilökohtainen kommentti.

Kun eduskunta päätti TVO 3 periaatepäätöksestä 90- luvun alussa, äänestin vieläpä ministerinä ollessani, ydinvoimaa vastaan. Ymmärrän edelleen niitä, jotka ovat ydinvoimaa vastaan.

Olen edelleenkin penseä ydinvoimalle. Kaikki uusiutuvan energian mahdollisuudet on hyödynnettävä ensin.

Mikä kuitenkin muutti viime vuosikymmenellä kantani? Maailmanlaajuinen ilmastokysymys, EU:n ja Suomen sitoumukset päästöjen vähentämiseksi. Maailmanyhteisöllä on yksimielinen näkemys fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä ja ennen pitkää jopa lopettamisesta. Vastaavaa kielteistä kantaa maailmanyhteisöllä ei ole ydinvoiman käytön suhteen.

Suomessa on mittavat mahdollisuudet lisätä uusiutuvaa energiaa ja vähentää vastuidemme mukaisesti fossiilisia polttoaineita.

Käsitykseni on, että 2030 - luvulla uusiutuvat osuus voisi nousta pitkälti yli 60%:n. Mahdollisuutemme perusta on ennen muuta bioenergiassa, jossakin määrin myös tuulivoimassa ja aurinkoenergiassa.

Uuden sähkökapasiteetin tarve maassa siis on noin 35-40 TWh 2030- luvulle tultaessa. Juuri sähkön lisätarjonnassa biovaihtoehto voi parhaimmillaankin merkitä noin 10 TWh:n lisäystä. Tuuli- ja aurinkovoimalla aukon täyttäminen ei eri syistä ole mahdollista.

Tästä syystä me tarvitsemme ylimenokauden ajan myös ydinvoimaa.

 Oma käsitykseni on, että erityisesti aurinkovoima tulee vauhdilla yhä kilpailukykyisemmäksi, viimeistään 30- ja 40- luvuilla.

Minulla on vahva käsitys siitä, että tämä periaatepäätös voisi olla viimeinen, mitä Suomessa tehdään.