Näivetyksestä elvytykseen!

Share |

Lauantai 30.8.2014 klo 12:59


TEM.n uusimman työttömyystilaston mukaan, Suomessa on 350.000 työttömäksi ilmoittautunutta työikäistä henkilöä, enemmän kuin kertaakaan viiteentoista vuoteen.  Työvoiman ulkopuolella oli heinä/elokuussa lisäksi 90.000 muuta työikäistä ja -kykyistä. Suomessa on siis 440.000 ihmistä vailla työtä.

Tilastokeskuksen tuore tilasto puolestaan kertoo, että heinäkuusta 2012 heinäkuuhun 2014 työllisten määrä on vähentynyt Suomessa 60.000 henkilöllä. Yksityisellä työnantajasektorilla vähennys oli 71.000 henkilöä ja valtiolla 6.000 henkilöä. Samaan aikaan kuntien palveluksessa työllisten määrä kasvoi 15.000 hengellä.

Karujen lukujen taustalla on tosiasia, että kuluvasta vuodesta tulee peräkkäin kolmas täysi vuosi, jolloin kansantalous supistuu. Vastaavaa ei ole tapahtunut sotien jälkeen kertaakaan. 

Stubbin budjettilinja betonoi Suomen talouden supistumisen jatkumisen neljättä vuotta. Se varmistaa työttömyyden kasvun ja työssä olevien määrän laskun. Se johtaa uusiin menoleikkauksiin, verojen kiristämisiin ja julkisen velan kasvuun. Kasvun supistuessa tehdyt leikkauksetkaan eivät takaa kestävyysvajeen umpeen kuroutumista. Päinvastoin.

Hallitus ei näet kyennyt tekemään budjettiriihessään ensimmäistäkään merkittävää rakenteellista uudistusta, ei kuntia eikä työmarkkinoitakaan koskevilta osilta. Kuntien tehtävien aidon karsimisen sijasta hallitus antaa kunnille uusia tehtäviä ja asettaa sote-menoille automaattisen leikkurin eli leikkaa valtionosuuksia.

Jo tällä vaalikaudella olisi tullut tehdä välttämättömät työelämän ja eläkejärjestelmän rahoituksen uudistukset. Nykymenolla - nykyisellä työllisyysasteella ja työurilla -työpanoksemme supistuu tällä vuosikymmenellä yli 100 miljoonaa työtuntia vuodessa. Viivyttelyn hintalappua ei ole halpa.

Suomi on syvässä näivettymiskierteessä. Tarvitsemme nopeita ja uskottavia toimia kasvun käynnistämiseksi.

Kiristävän finanssipolitiikan tie takaa näivettymisen jatkumisen. Elvytys ilman suuria rakennepoliittisia uudistuksia johtaa lisävelkaantumiseen ja kestävyysvajeen kasvuun.

Suomen mahdollisuudet ovat elvytyksessä, joka rakennetaan nopeasti toteutettavien työura-, työelämä- ja eläkejärjestelmän rahoituksen uudistusten ja kuntakenttää koskevan aidon rakenneuudistuksen ja yrittäjyyden edellytysten parantamisen varaan.

Suomi on yksi harvoista euro-maista, joka täyttää edelleenkin EMU- kriteerit. Me voimme käynnistää kasvun nyt myös finanssipolitiikan toimin, tuotannollisia investointeja vauhdittaen, kunhan takaamme itsellemme ja luottoluokittajille, että teemme jatkossa entistä enemmän ja tuottavammin.

Maassa tarvitaan nyt johtajuutta. Se kuuluu pääministerille.  Ensi kesään jatkuva ajelehtiminen tuottaisi kalliin laskun.