Talousvaliokunnan saatava pääministeriltä selvitys Venäjä-pakotteista

Keskiviikko 30.7.2014

EU:n eilen päättämien Venäjä-pakotteiden vaikutuksista Suomelle on saatu keskenään hyvin ristiriitaisia arvioita.

Pääministeri Stubb sanoi eilen, että pakotteilla ei ole suurta vaikutusta Suomelle. Useiden asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän edustajien näkemykset olivat päinvastaisia.

Ilmeinen vaara on, että pahimmillaan kysymys on Suomen talouden kannalta miljardien eurojen mittaisista kielteisistä vuosivaikutuksista. EU- maista juuri Suomella on Venäjän kanssa ylivoimaisesti eniten yhteistä rajaa. Venäjän osuus Suomen kaupasta, noin 10 prosenttia, on enemmän kuin yhdenkään  toisen läntisen EU-maan.

EU:n päättämien pakotteiden ja Venäjän ennen pitkää toteuttamien vastatoimien suorat ja välilliset vaikutukset saattavatkin osoittautua  meille suhteellisesti ottaen useimpia muita EU-maita raskaammiksi.

Tästä kielii selvästi se, että pakotteiden ulkopuolelle jäävät monet, muun muassa Saksalle ja Ranskalle tärkeät Venäjä-yhteistyön alat. Nämä maat ovat huolehtineet muista EU-maista piittaamatta siitä, että niiden kahdenkeskisiä elintärkeitä  taloustoimia Venäjän kanssa ei juuri horjuteta.

Välttämätöntä mielestäni on, että EU ja Suomi sen mukana reagoi myös pakottein Venäjän suuntaan. Onko toimien sisältö ja kohtaanto kaikkien EU- maiden kannalta tasapuolinen ja oikeudenmukainen, on kokonaan toinen kysymys. "Maksaa mitä maksaa -linja" ei voi olla läpihuutojuttu Suomen kannalta.

Eduskunnan olisikin syytä saada pikimmiten tarkempaa selvyyttä pakotteiden vaikutuksista Suomen taloudelle ja siitä, miten hallitus on toiminut pakotteiden sisällöstä päätettäessä. Pääministeri sanoi, että vaihtoehtoja ei ole, vaikka monien  muiden EU-maiden kohdalla niitä tuntuu olevan.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana pyrin lähipäivien aikana selvittämään mahdollisuudet siihen, että Suomen kauppaa, teollisuutta ja vientiä keskeisesti käsittelevä talousvaliokunta kutsuttaisiin koolle ensi tilassa.

Valiokunnan olisi mielestäni erittäin suotavaa saada selvitys pääministeri Stubbilta ja Venäjä-kaupan asiantuntijoilta pakotteiden vaikutuksista Suomen ja Venäjän kauppaan ja Suomen koko talouteen. Pakoteratkaisujen ulkopoliittiset  ja eurooppapoliittiset asiat kuuluvat muille valiokunnille.

Venäjän toimia ei voi pitää hyväksyttävinä. Vastuullisten on kuitenkin tehtävä kaikkensa, jotta pakotteiden vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen minimoidaan ja Suomen etua puolustetaan.

Onko Stubbin hallituksella enää oikeutta?

Sunnuntai 27.7.2014

Suomalaiset ansaitsevat meneillään olevan hienon kesän. Me emme sen sijaan ansaitse hallitusta, jonka taival näivettää kuukausi toisensa jälkeen kansakunnan hyvinvointia.

Suomen talous on nyt supistunut kohta kolme vuotta. Vienti ja teollisuustuotanto ovat laskeneet. Yhtäjaksoisessa kasvussa ovat vain työttömien ja julkisen velan kasvu. Maailmanpankin keväisen tiedotteen mukaan koko maailmassa vain muutaman maan talous on yhtä alavireisessä kunnossa kuin Suomen.

Kysymys mielestäni kuuluu, onko Suomella varaa kokoomusjohtoisten hallitusten jatkamiseen - hallitusten, jotka uskovat enemmän mielikuvien voimaan kuin tekoihin!

Viimeisin rujo todistus hallituksen saamattomuudesta jäi lämpimän sään varjoon. Kysymys on työttömyyden harppauksenomaisesta kasvusta. Työttömien määrä lisääntyi vuodessa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koko maassa noin 35 000 henkilöllä.

Eikä parempaa kerrottavaa löytynyt liioin nuorten työllisyydestä. Alle 25-vuotiaiden työttömyys lisääntyi vuodessa 5000 eli 10 %:lla. Ja tämä kaikki tapahtui hallituksen mainostaman nuorisotakuun voimassa ollen.

Kohta po. työllisyystilastojen jälkeen on kuultu jo uusia synkkiä työpaikkojen menetyksiä. Hallituspuolueita yhdistää vain käsitys yhteiskunnallisen keskittämisen tärkeydestä. Ja juuri keskittäminen on myrkkyä niille asioille, joista Suomen uusi nousu voisi tulla, maan eri osissa olevien luonnonvarojen ja osaamisen maksimaaliselle hyödyntämiselle ja pk-yrittäjyyden rohkaisemiselle.

Hallituksen olisi ensi töikseen korjattava biotaloutta syrjivät virheensä ja ryhdyttävä todellisiin toimiin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan teollisuuden ja energiatalouden voimistamiseksi. Rohkaisua tarvitaan myös kaivannaisteollisuuden malmien jalostamiseksi pitkälle uusiksi tuotteiksi. Ellei Suomen hallitus toimi asiassa, kohta myös malmien jalostaminen on ulkolaisten investoijien omistuksessa. Luonnonvarojen hyödyntämisen ja tasapainoisen aluekehityksen nimissä hallituksen tulee kohdistaa infrahankkeet tukemaan tasapuolisemmin koko Suomen tarpeita.

Yksi yksityisten investointien liikkeelle saamisen tärkeistä kysymyksistä on yritysten, erityisesti pk- yritysten tarvitsema rahoitus. Yrityksiltä vaadittavat lainojen vakuudet kasvavat sitä mukaan kuin yritysten vakuusvarannot ohenevat. Valtion on tällaisessa tilanteessa huolehdittava siitä, mistä markkinavoimat eivät vastuuta kanna. Valtion on otettava omalla riskillään paikattava yritysten vakuuspuutteita silloin, kun kannattavasta yritystoiminnasta on kysymys.

Palvia -metsäenergiapäivässä

Perjantai 25.7.2014

Suomessa on mahdollisuudet lisätä metsäenergian käyttöä seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa yli 20 milj m3:lla. Kun varsinaista energiapuuta käytetään tällä hetkellä noin 8 – 9 milj m3:lla, 2030 – luvulle tultaessa määrä voi nousta jo 20 milj m3:een.

Puun energiakäytön suurin osuus syntyy tänään metsäteollisuuden käyttämän puun sivuvirroista, kuorista, liemistä, purusta jne. Lähes puolet Suomen metsien noin 55 milj m3:n vuosihakkuista suuntautuu tänään jossakin vaiheessa energiakäyttöön.

Metsien kestävä käyttö mahdollistaa jo tänään yli 70 milj m3:n hakkuut. Suomen teollisuus- ja muu talouspolitiikka on kyettävä virittämään niin, että nämä uusiutuvat luonnonvarat kyetään myös hyödyntämään. Tällöin teollisuuden puunkäytön energiaan ajautuvat sivuvirrat voisivat lisääntyä nykyisestään noin 10 milj m3:lla vuodessa.

Metsäenergian käytön lisääntyminen näin yhteensä yli 20 milj m3:lla merkitsee noin 40 TWh/v suuruista puupohjaisen energian lisääntymistä. Määrä vastaa yli miljoonan suomalaisen vuotuista sähkön ja lämmön kulutusta. Valtaosa lisäyksestä olisikin yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, mutta nopeasti enenevässä määrin myös nestemäisiä polttoaineita ja biokaasua.

Puuenergian käytön kuvattu lisääminen korvaisi fossiilisia, päästöjä aiheuttavia raaka-aineita, ennen muuta hiiltä ja öljyä. Se taas keventäisi Suomen laskua eurooppalaisesta päästökaupasta. Kuvattu lisäys antaisi työtä lähes 10.000 suomalaiselle ja tasapainottaisi kauppatasetta 1- 2 miljardia euroa.

Uusiutuvan puuenergian, ennen muuta energiapuun lisääminen edellyttää kuitenkin, ainakin toistaiseksi, tukijärjestelmiä. Tätä taustaa vasten on täysin käsittämätöntä, että Kataisen hallitus heikensi vuoden 2013 alusta lukien kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. Se johti kivihiilen vyöryyn Suomeen, kauppataseen alijäämän syvenemiseen sadoilla miljoonilla euroilla sekä noin tuhannen suomalaisen työpaikan menetykseen. Virheellinen ratkaisu tulisi korvata ensi tilassa.