Biotalous Suomen uuden nousun tukipilareita

Keskiviikko 23.4.2014 klo 14:06

Metsä Groupin ilmoitus Suomen historian suurimman metsäteollisuusinvestoinnin toteuttamisesta on erittäin suuri ja myönteinen asia Äänekoskelle, Keski-Suomelle ja koko Suomelle. Hanke osoittaa, että puu, uusiutuva, kierrätettävä ja kestävän kehityksen mukainen raaka-aine on tulevaisuuden raaka-aine moneen tarkoitukseen, paperin ja kemikaalien raaka-aineeksi, energiaksi ja niin edelleen.  Se osoittaa myös, että biotalous tulee olemaan Suomen uuden taloudellisen nousun tukipilareista.  

Metsä Groupin 1,1 miljardin euron jättihankkeessa kysymys on uuden ajan biojalostamosta, biotehtaasta, joka tuottaa puhtaita raaka-aineita ja lopputuotteita moniin eri tarkoituksiin. Sen  4 miljoonan m3:n raakapuun kysyntä on oiva vastaus halusta ja kyvystä hyödyntää  merkittävä osa nyt käyttämättä jäävästä metsien kasvusta. Suomen metsävarannot antavat mahdollisuuksia uusiin biojalostamoihin.

Suurhankkeella on koko jalostusketjussa myös suuri työllistävä vaikutus. Metsä Groupin suurhanke on suuri voitto Keski-Suomen. Maakunnan asema Suomen metsäteollisuuden suurkeskittymänä vahvistuu ratkaisevasti. Yhtiön johto ansaitsee Keski-Suomen maakunnalta suurkiitoksen.

Suomen aluerahoitus alas - EU:n ylös!

Lauantai 12.4.2014

Euroopan unionin yhteisen talousarvion menoista alue- ja rakennepolitiikka sekä maatalous/maaseutupolitiikka vievät kumpikin noin kolmanneksen.

Alue- ja rakennepolitiikkaan käytetään kuluvan vuoden alusta alkaneella seitsemän vuoden mittaisella ohjelmakaudella noin 350 miljardia euroa.  

EU:n  alue- ja rakennepolitiikka tähtää erityisesti unionin heikompien alueiden kehittämiseen sekä alueen kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseen.

Suomi maksaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan menoista seitsemässä vuodessa noin 4 miljardia euroa. Suomen oman alue- ja rakennepolitiikan rahoittamiseksi saamme samassa ajassa takaisin noin 1,2 – 1,3 miljardia euroa. Suomi on EU:n alue- ja rakennepolitiikan erittäin suuri nettomaksaja. Edelliseen ohjelmakauteen verrattuna aluerahoituksen nettomaksuosuutemme kasvoi merkittävästi.   

Syy Suomen aseman heikentymiseen on neuvottelutuloksessa. Suomen hallitus hyväksyi sen, että harvan asutuksen painoarvo EU:n aluerahojen jaossa puolittui. Euroopan harvimmin asutun maan kannalta tämä pienensi Suomen saantoa tuntuvasti. Tämän ohella asiaan vaikutti myös uusien jäsenmaiden liittyminen unioniin.

Kataisen hallitus on ajanut muutamassa vuodessa alas Suomen oman aluepoliittisen rahoituksen. Sellaista ei valtion talousarviossa enää ole kuin muutama miljoona euroa vuodessa. Valtion budjetista löytyy enää vain sen verran kansallista rahaa, että pystymme vastaanottamaan EU:sta meille luvatun vähenevän rahoituksen.

Tänään voidaan sanoa, että Suomi rahoittaa muun EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa runsaasti enemmän kuin Suomen omaa varsinaista aluepolitiikkaa. Esimerkiksi alueperusteisiin yritystukiin käytetään Suomessa julkista rahaa nyt vähemmän kuin juuri missään muussa EU- maassa.  Kehysriihessään hallitus päätti kaiken lisäksi lopettaa maakunnan kehittämisrahan.    

Kataisen hallituksen aikana Suomen aluekehitysrahoituksessa on siis ollut selvä suunta. Rahoitamme unionin aluekehitystä yli kolme kertaa enemmän kuin sieltä saamme. Samaan aikaan Suomen omien heikompien alueiden rahoitus on ajettu alas. Suunta on väärä.