Suomi tarvitsee kasvun ohjelman

Share |

Perjantai 28.3.2014 klo 11:16


Kokoomusjohtoinen hallitus lupasi suomalaisille, että sen toimikauden aikana työllisyysaste nousee 72 prosenttiin, työttömyysaste laskee viiteen prosenttiin, valtion velkaantuminen taittuu ja valtiontalouden alijäämä pienentyy yhteen prosenttiin.

SDP meni vielä pidemmälle. Se lupasi viime eduskuntavaaleissa Suomeen 100 000 työpaikkaa ja valtiontalouden olevan tasapainossa vaalikauden lopussa.

Tällä viikolla pidetyssä kehysriihessä Kokoomuksella ja SDP:llä oli tosiasiallisesti viimeinen mahdollisuus lunastaa työllisyys- ja talouslupaukset. Mikään niistä ei toteudu.

Hallituksen täydellinen epäonnistuminen työllisyyspolitiikassa on suurin syy niihin leikkauksiin ja veronkorotuksiin, jotka nyt entisestään vaikeuttavat pienituloisten, perheellisten sekä tavallisten työssäkäyvien ja pienyrittäjien elämää. Mutta ovat leikkaukset myös poliittisia arvovalintoja. Tämä hallitus käy jälleen perheiden kimppuun.

Palvelut heikkenevät, verotus kiristyy ja asuminen kallistuu sen tähden, että sinipunapuolueet ovat laiminlyöneet työllisyyden parantamisen ja kasvun luomisen. Huonojen suhdanteiden taakse piiloutuminen on pääministeriltä vastuunpakoilua.

Hallituksen toimikaudella Suomen talous on supistunut kaksi vuotta putkeen. Teollisuustuotanto ja vienti supistuvat. Suomi näivettyy. Hallitus jättää jälkeensä suurtyöttömyyden, jonka hoitaminen on seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli helmikuussa 9,1 prosenttia. Todellisuudessa työttömiä on vieläkin enemmän, yli 400 000 suomalaista. Osassa maata, kuten Keski-Suomessa, työttömyysluvut ovat jo 1990-luvun lamavuosien tasolla. Nuorisotakuun voimassa ollessa nuorten työttömien määrä on lisääntynyt valtavasti.

Näivettymiskierre voidaan katkaista vain kääntämällä talous kasvuun. Siihen Suomi tarvitsee nyt 1990-luvun alun tapaan mittavan kasvun ohjelman. Valtion on otettava vahva vastuu pyörien saamiseksi pyörimään silloin, kun markkinoilla on esteitä tai hidasteita.

Omassa kasvupaketissaan Kataisen hallitus vauhdittaa kasvua toisaalla, mutta leikkaa kasvun eväitä toisaalla liki saman verran. Tällaisilla toimilla Suomi ei nouse. Kun sairaus on normaalia vakavampi, on lääkityksenkin oltava tehoiltaan suuri.  

Hallitus aikoo kehyspäätöksensä mukaan myydä valtion omaisuutta 1 900 miljoonalla eurolla ja käyttää siitä 1.300 miljoonaa euroa valtion velan lyhentämiseksi. Reaalikoroltaan negatiivisen velan takaisinmaksusta voitaisiin nyt kahden vuoden aikana tinkiä 500 -1 000 miljoonaa euroa ja kohdentaa nämä panokset nyt talouden kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden kohentamiseen. Syömävelan ottamiseen ei nyt ole varaa, tuotannollisiin investointeihin on ja on oltava varaa. 

Yritykset eivät saa tänään markkinoilta tarvitsemaansa rahoitusta, ei omanpääomanehtoista eikä lainarahoitusta.  Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysrahat ovat romahtaneet. Työllisyyden ja uusien työpaikkojen synnyttämisen kannalta tärkeät infrahankkeet ovat nyt jäissä. Näiden markkinapuutteiden paikkaajaksi on valtiovallan tultava nyt mukaan. 

Talouden kasvun nopeuttaminen 1 prosenttiyksiköllä kahdessa vuodessa hallituksen näivetysnäkymiin verrattuna tasapainottaisi yli miljardilla eurolla julkista taloutta ja synnyttäisi kymmenillä tuhansia uusia työpaikkoja sekä turvaisi suuren määrän olemassa olevia työpaikkoja.