Hallituksen parannettava työllisyyttä riitelyn sijaan

Share |

Lauantai 1.2.2014


Mitä pidemmälle Kataisen hallituksen valtakausi on jatkunut, sitä kauemmaksi hallituspuolueiden näkemykset ovat toisistaan etääntyneet.

Viime päivien keskustelu talouspolitiikan linjasta puhuu puolestaan. Hallituksen sisäiset näkemyserot ovat suuremmat kuin hallituksen ja opposition normaalioloissa. Tätä ei voi loputtomiin selittää hallituspohjan laajuudella.

Hinta tästä on, että hallitus ei ole kyennyt muuttamaan Suomen suuntaa. Päinvastoin. Talouden ja työllisyyden suunta on monilla tunnusluvuilla Suomessa koko EU:n heikoin. Maan sisäiset työttömyyserot ovat lisäksi kärjistyneet. Osassa Suomea työttömyysluvut ovat jo 20 prosentin, siis 1990-luvun lamavuosien tasolla.

Pelkkien leikkausten ja veronkorotusten jatkuminen kiihdyttää Suomen näivettymisen kierrettä, jota syventävät myös hallituksen kunta- ja sotesotkut, hiilenmusta energialinja sekä työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten laiminlyöminen. Tarvitaan kasvun strategia.

Työllistävien suomalaisyritysten taseet ovat ohentuneet samalla, kun pankkien vakuusvaateet ovat kasvaneet. Monet hyvätkään yritykset eivät saa rahoitusta hankkeilleen ja tuhansia työpaikkoja menetetään. Tilannetta pahentaa Suomen taloudelle aivan liian vahva euro. Tullin tilastojen mukaan tuhansia työpaikkoja ja satoja miljoonia euroja on menetetty myös sillä, että hallitus heikensi kotimaisen energian kilpailukykyä ja avasi ovet kivihiilelle.

Suomi tarvitsee välittömiä, nopeavaikutteisia toimia talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Väitän, että ilman sellaisia tilanne pahenee talvikuukausien aikana entisestään. Iso osa ratkaisuista on poliittisesta tahdosta kiinni.

Suomalaisen energian kilpailukykyä on parannettava. Miksi hallitus ei tee sitä?

Teollisuus tarvitsee pelastusohjelman. Missä se viipyy?

Valtio voi luopua osasta maailmalla toimivien yritysten omistusta Suomessa työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Miksi näin ei tapahdu?

Valtio voi houkutella suomalaisten omia eläkerahoja Suomi-investointeihin. Mikä estää tämän?

Valtio voi, rahan reaalihinnan ollessa lähellä nollaa, aloittaa huutavan tarpeen infrahankkeita nyt, kun ihmiset ja koneet ovat vailla työtä. Miksi hankkeita ei käynnistetä? 

Pahimmille työttömyysalueille nopeavaikutteiset työllistämisohjelmat

Työttömyyden kasvuun on puututtava maakunnissa. Tarvitaan pikahoitoa. Pahimpiin työttömyysmaakuntiin tarvitaan nopeavaikutteiset työllistämisohjelmat. Sellaiset on juostava kokoon ELY-keskusten, maakuntaliittojen, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden yhteistyönä. Hallituksen on osoitettava ohjelmille rahoitus.

Se, että hallitus on vain seurannut työttömyyden pahenemista toimettomana vierestä laittaa kysymään, onko satojen tuhansien suomalaisten työttömyydestä tullut hiljaisesti täysin hyväksytty asia? Näin ei voi olla. Suomi selviytyy vain kasvulla ja uusilla työpaikoilla.

Koko Suomessa on tuhansia mahdollisuuksia uuteen työhön ja toimentuloon, kunhan siihen annetaan mahdollisuus. Siksi maakunnista on noustava vaatimukset Suomen suunnan muuttamiseksi. Ellei hallitus sellaiseen pysty, sillä ei ole oikeutta jatkaa.

Mielenkiintoista on seurata, onko puheenjohtaja Urpilaisen haastajillakaan mitään sanottavaa suunnan muuttamiseksi?