Vihreät vastuuseen hiilipolitiikasta - Suomen sitouduttava uusiutuvan 50 %:n lisäämiseen

Lauantai 8.2.2014 klo 13:51

Vanhasen hallitus uudisti Suomen energiapolitiikan perin pohjin. Uusiutuvan energian edistämisestä ja päästöjen vähentämisestä ja rahoituksesta säädettiin lailla. Kivihiilen käyttö kääntyi laskuun. Uusiutuva nosti päätään ja alan teollisuus, muun muassa biopolttonesteiden valmistus, saatiin vahvaan kasvuun.

Kataisen hallitus on kääntänyt tämänkin asia nurin kurin. Se heikensi viime vuonna kymmenillä prosenteilla kotimaisen energian kilpailukykyä ja avasi ovet kivihiilen vyörymiselle Suomeen. Nyt kymmenet kivihiilen käytöstä kerran jo liki luopuneet polttavat sitä vauhdilla.

Suomeen tuotiinkin viime vuonna lähes puolella miljardilla eurolla kivihiiltä. Se on myrkkyä Suomen kauppataseelle. Se vie työpaikkoja tuhansilta suomalaisilta. Se aiheuttaa paljon päästöjä. Ja kaiken tämän keskellä suomalainen energiapuu mätänee metsään. Kivihiilen suosiminen on pannut kaikki puun ja turpeen käyttöön perustuvat energiahankkeet jäihin.

Tämä tapahtuu Vihreiden ollessa hallituksessa ja ympäristöministeripuolue! Vihreiden ministerin johdolla kaavaillaan toisaalla uusia suojelunormia metsän normaalille käytölle ja levitetään ovat auki Uralin takaa kaivettavan kivihiilen käytölle toisaalla.

Kataisen hallituksen on peruttava ensi tilassa toimensa, joilla se on suosinut kivihiiltä kotimaisen energian kustannuksella. Nykyisellä hiiltä suosivalla linjalla Suomi ei kykene kantamaan omaa osuuttaan liioin EU:n uusistaenergia- ja ilmastolinjauksista.

Muutoinkin näyttää siltä, että Suomi ei haluakaan Kataisen hallituksen johdolla kuulua uusiutuvan energian johtaviin maihin.

EU:n komission valmistellessa unionin ilmasto- ja energialinjauksia vuoteen 2030 on Suomen hallitus, monista muista Euroopan maista poiketen ilmoittanut, ettei se kannata uusiutuvan energian lisäämiselle maakohtaisesti velvoittavia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Velvoitteiden kannalla ovat olleet muun muassa Saksa ja Ranska.

Suomen tulee asettua tukemaan uusiutuvan energian osuuden nostamista unionin alueelle 30%:iin. Tähän pääsemiseksi jäsenmaille on osoitettava sitovat maakohtaiset osuudet. Suomi kykenee sitoutumaan 50 %:n velvoitteeseen.

Suomi on suhteellisesti Euroopan ylivoimaisesti metsäisin maa ja meillä on mahtavat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäämiseen. Suomen tuleekin sitoutua siihen, että nostamme uusiutuvan energian osuuden ja energiaomavaraisuuden vuoteen 2050 mennessä yli 50 %:n. Liikenteessä uusiutuvien energialähteiden ja sähkön osuus on nostettava yli 40 %:n.

Näillä toimin Suomi kykenisi vähentämään CO2 päästöjä ei- päästökauppasektorilla noin 50 % kolmessa vuosikymmenessä. Sitoutumalla vahvasti uusiutuvaan energiaan Suomi auttaisi myös suomalaisen energiateknologian kehittymistä. Siitä esimerkkeinä ovat jo muun muassa Neste Oilin, Fortumin ja ST1:n kehittämät uudet tuotteet ja uusi tuotanto.

Hallituksen parannettava työllisyyttä riitelyn sijaan

Lauantai 1.2.2014

Mitä pidemmälle Kataisen hallituksen valtakausi on jatkunut, sitä kauemmaksi hallituspuolueiden näkemykset ovat toisistaan etääntyneet.

Viime päivien keskustelu talouspolitiikan linjasta puhuu puolestaan. Hallituksen sisäiset näkemyserot ovat suuremmat kuin hallituksen ja opposition normaalioloissa. Tätä ei voi loputtomiin selittää hallituspohjan laajuudella.

Hinta tästä on, että hallitus ei ole kyennyt muuttamaan Suomen suuntaa. Päinvastoin. Talouden ja työllisyyden suunta on monilla tunnusluvuilla Suomessa koko EU:n heikoin. Maan sisäiset työttömyyserot ovat lisäksi kärjistyneet. Osassa Suomea työttömyysluvut ovat jo 20 prosentin, siis 1990-luvun lamavuosien tasolla.

Pelkkien leikkausten ja veronkorotusten jatkuminen kiihdyttää Suomen näivettymisen kierrettä, jota syventävät myös hallituksen kunta- ja sotesotkut, hiilenmusta energialinja sekä työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten laiminlyöminen. Tarvitaan kasvun strategia.

Työllistävien suomalaisyritysten taseet ovat ohentuneet samalla, kun pankkien vakuusvaateet ovat kasvaneet. Monet hyvätkään yritykset eivät saa rahoitusta hankkeilleen ja tuhansia työpaikkoja menetetään. Tilannetta pahentaa Suomen taloudelle aivan liian vahva euro. Tullin tilastojen mukaan tuhansia työpaikkoja ja satoja miljoonia euroja on menetetty myös sillä, että hallitus heikensi kotimaisen energian kilpailukykyä ja avasi ovet kivihiilelle.

Suomi tarvitsee välittömiä, nopeavaikutteisia toimia talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Väitän, että ilman sellaisia tilanne pahenee talvikuukausien aikana entisestään. Iso osa ratkaisuista on poliittisesta tahdosta kiinni.

Suomalaisen energian kilpailukykyä on parannettava. Miksi hallitus ei tee sitä?

Teollisuus tarvitsee pelastusohjelman. Missä se viipyy?

Valtio voi luopua osasta maailmalla toimivien yritysten omistusta Suomessa työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Miksi näin ei tapahdu?

Valtio voi houkutella suomalaisten omia eläkerahoja Suomi-investointeihin. Mikä estää tämän?

Valtio voi, rahan reaalihinnan ollessa lähellä nollaa, aloittaa huutavan tarpeen infrahankkeita nyt, kun ihmiset ja koneet ovat vailla työtä. Miksi hankkeita ei käynnistetä? 

Pahimmille työttömyysalueille nopeavaikutteiset työllistämisohjelmat

Työttömyyden kasvuun on puututtava maakunnissa. Tarvitaan pikahoitoa. Pahimpiin työttömyysmaakuntiin tarvitaan nopeavaikutteiset työllistämisohjelmat. Sellaiset on juostava kokoon ELY-keskusten, maakuntaliittojen, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden yhteistyönä. Hallituksen on osoitettava ohjelmille rahoitus.

Se, että hallitus on vain seurannut työttömyyden pahenemista toimettomana vierestä laittaa kysymään, onko satojen tuhansien suomalaisten työttömyydestä tullut hiljaisesti täysin hyväksytty asia? Näin ei voi olla. Suomi selviytyy vain kasvulla ja uusilla työpaikoilla.

Koko Suomessa on tuhansia mahdollisuuksia uuteen työhön ja toimentuloon, kunhan siihen annetaan mahdollisuus. Siksi maakunnista on noustava vaatimukset Suomen suunnan muuttamiseksi. Ellei hallitus sellaiseen pysty, sillä ei ole oikeutta jatkaa.

Mielenkiintoista on seurata, onko puheenjohtaja Urpilaisen haastajillakaan mitään sanottavaa suunnan muuttamiseksi?