Työllisyyslupaukset petetty, Suomen näivettymiskierre pahenee

Tiistai 26.11.2013

Kataisen hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin.

Toinen päähallituspuolue SDP asetti ennen viime eduskuntavaaleja tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa ja nimesi varsinkin nuorisotyöttömyyden nujertamisen kynnyskysymykseksi.

Tuoreet tilastot osoittavat, että annetut lupaukset on petetty. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste on nyt 7,4 prosenttia.

Suomen työllisyyskehitys kulkee kaikilla mahdollisilla mittareilla entistä huonompaan suuntaan. Työttömien määrä kasvaa, työllisyysaste laskee, avoimet työpaikat vähenevät, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä lomautettujen määrä lisääntyvät.

Työpaikkalisäystä on tapahtunut merkittävämmin vain kuntasektorilla ja vähäisessä määrin valtion palveluksessa. Samaan aikaan yksityisellä sektorilla, jonka menestyksestä julkisen sektorin selviytyminen riippuu, työpaikat ovat vähentyneet vuodessa yli 40 000:lla.

Erityisen huolestuttavaa on, että hallituksen nuorisotakuumalli on osoittautunut ennakkoepäilyjen mukaiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut 6 000:lla ja pitkäaikaistyöttömien määrä peräti 16 000 henkilöllä.

Surkeat työttömyysluvut ovat linjassa parin viikon takaisten kokonaistaloutta kuvaavien tilastotietojen kanssa. Suomen kansantuote ja erityisesti teollisuustuotanto supistuu ja vienti vähenee. Sekä julkinen että koko kansantalous ovat alijäämäisiä.

Näin ei voi jatkua. Näivettymiskierre on katkaistava. Tarvitaan pitkävaikutteisia rakenneuudistuksia, joista hallituksen on tarkoitus päättää perjantaina. Ne eivät yksin riitä. Nyt ja heti tarvitaan myös nopeavaikutteisia ratkaisuja. Työllisyyttä on parannettava tässä ja nyt.

Yritysten rahoituksen pullonkaulat on poistettava. Investointeihin on kannustettava.  Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen osoite on käännettävä julkiselle sektorille työllistämisestä yrityksiin työllistämiseen. Pikaisesti auttavia asioita olisivat yritysten sivukulujen määräaikainen keventäminen ja koulutuksen leikkausten peruminen.

Suomi tarvitsee nopeasti myös kansallisen teollisuusstrategian ja yrittäjyysohjelman.

Suomi tarvitsee teollisuuspoliittisen strategian

Lauantai 9.11.2013

Suomen talouden kehityssuunta on eriytymässä ratkaisevasti koko muun Euroopan suunnasta.

Kun muualla on jo varovaista elpymistä, Suomessa käytännössä kaikki talouden mittarit näyttävät punaista.

Kokonaistuotanto supistuu. Teollisuustuotanto ja vienti ovat vapaassa pudotuksessa. Kokonaiskysynnän vielä jyrkemmältä vähenemiseltä on pelastanut ennätyssuureksi kasvaneella velalla tapahtunut kulutus, sekä yksityinen että julkinen kulutus. Niinpä Suomi onkin jo ajautunut pitemmäksi aikaa kuin vuosikymmeniin talouden kaksoisvajeeseen, julkisen talouden ja koko kansantalouden samanaikaiseen alijäämään. Olemme kriisimaiden tiellä.

Reippaassa kasvussa ovat etenkin vientialojen työttömyys, velka ja julkisen sektorin menot. Kansakunta syö enemmän kuin tienaa, mutta niin ei voi jatkua pitkään.

Supistuvan kansantalouden tiellä edessä ovat kiihtyvät julkisten menojen leikkaukset ja nyt jo näköpiirissä oleva yksityisen kulutuksen supistumiseen. Nämä puolestaan johtavat työttömyyden kasvuun  myös yksityisellä palvelusektorilla ja julkisella sektorilla.

Tällaisesta näivettymiskierteestä on päästävä eroon.

Syksyn tuloratkaisu on suhteellisen maltillinen ja antaa yhden tukijalan suunnan muuttamiselle. Monta muuta välttämätöntä tukijalkaa kuitenkin puuttuu. Hallitus on luvannut julkistaa marraskuun loppuun mennessä rakennepakettinsa, jolla virhesuunta kohta kymmenen miljardin euron mittainen julkisen talouden ns. kestävyysvaje korjattaisiin muutamassa vuodessa.

Hallitus on tähän saakka kuitenkin kyennyt lähinnä sellaisiin ratkaisuihin, joilla julkisia menoja pikemminkin lisätään, muttei  juurikaan toimiin, joilla kasvua vauhditettaisiin. Kaiken lisäksi useimmat rakennepaketin kaavailluista toimista vaikuttavat vasta hitaasti. Kurki on vaarassa kuolla ennen kun suo sulaa.

Hallituksen päivät luetaan nyt siis muutaman viikon sisällä.  Nyt eivät syöksyn pysäyttämiseksi riitä enää pitkävaikutteiset toimet, eikä elokuussa arvioitu rakennepaketin mitta. Nyt tarvitaan "tässä ja nyt toimia" kasvun vauhdittamiseksi.

Keskustan mielestä nyt tarvitaan vahvan kasvun ohjelma. Suomalainen osaaminen on muutettava uusiksi tuotteiksi, yritystoiminnaksi ja kasvavaksi vienniksi.

Pitkän taantuman rasittamana yrityksillä ei ole riittävästi varoja tuotteidensa kehittämiseen, investointien rahoittamiseen ja maailmalle menoon. Kaiken lisäksi valtio on leikkaamassa mittavasti erityisesti innovaatiorahoitusta.

Tässä tilanteessa tarvitaan vahvaa valtiota. Valtion on irrottauduttava hallitusti omistuksistaan normaaleissa markkinaehtoisissa yrityksissä, joissa se on pienenä vähemmistöomistajana.

Jo miljardin euron markkinaehtoinen ruiske yritysten pääomahuollon ja tutkimus - ja kehittämisrahoituksen tarpeisiin voisi merkitä tuhansien investointien käynnistymistä ja kymmenien tuhansien avoimen sektorin työpaikkojen syntymistä.

Hallituksen on tunnustettava, että yksityinen markkinaehtoinen sijoituspääoma tarvitsee rohkaisijakseen julkista pääomasijoittajaa. Niin ikään hallituksen on tunnustettava, että myös yritysten velkarahoitus on vaikeutunut. Finnveran riskinottokykyä on lisättävä. Muutaman vuoden takaiset terästetyt suhdannelainat on otettava käyttöön. Niiden rinnalle tarvittaisiin normaalista investointi- tai käyttöpääomarahoituksesta poikkeavaa erityistä rakennemuutoslainoitusta.

Sillä vastattaisiin erityisesti niihin toimialamuutoksiin, joihin erityisesti monet teollisuuden pk-yritykset ovat joutuneet.

Kataisen hallitukselta puuttuu selkeä teollisuuspoliittinen strategia. Se on asettunut sivustaseuraajaksi teollisuuden rakennemuutoksessa ja pudotuksessa. Osana uutta kansallista kasvun strategiaa Suomi tarvitsee nyt myös teollisuuspoliittisen strategian.