Hallituksen hiilenmusta politiikka kestämätöntä

Maanantai 28.10.2013

Uusimmat tilastot todistavat jälleen Keskustan väittämät todeksi. Kataisen hallituksen käsittämättömät toimet kotimaisen bioenergian kilpailukyvyn heikentämiseksi johtavat kivihiilen valtavaan lisätuontiin.

Kivihiilen käytön lähes 50 prosentin kasvu ja sähköntuotannossa monen sadan prosentin kasvu todistavat, että Suomi on astunut hiilenmustan energiapolitiikan tielle.

Eräissä muissakin maissa kivihiilen markkinahinnan laskuun on toki reagoitu, mutta täsmälleen toisin päin kuin Suomessa. Muualla kotimaisten kilpailukykyä on parannettu, meillä kotimaisen vaihtoehtojen kilpailukykyä on heikennetty.

Kivihiilen vuosilasku nousee tuota pikaa puoleen miljardiin euroon. Se merkitsee tuhansien työpaikkojen menetyksiä Suomesta. Se pakottaa monet sellaisetkin energialaitokset investoimaan hiilenkäyttöön, joita ei sellaisiksi ole suunniteltu.

Kataisen hallitus, jossa Vihreillä on ympäristösalkku, syyllistyy myös maailmanlaajuisen ilmastokysymyksen kannalta jyrkästi tuomittavaan linjaan.

Keskusta edellyttää, että hallitus peruu ensi tilassa vuoden alusta voimaan tulleet kotimaisen bioenergian kilpailukyvyn heikennykset ja/tai nostaa kivihiilen veron tasoon, joka varmistaa kotimaisen kilpailukyvyn.

Hallituksen arktinen strategia hukassa

Sunnuntai 13.10.2013

Koko ihmiskunnan katseet suuntautuvat nyt arktisille alueille ja sen suuriin mahdollisuuksiin. Suomen teollisuuden suurimmat historialliset vahvuudet ovat liittyneet juuri liikkumiseen pohjoisilla ja jäisillä alueilla. Tilanne näyttäisi hyvältä.

Ns. Hautalan tapauksen yhteydessä on kuitenkin jälleen noussut esille, kuinka hukassa hallituksen yhteinen arktinen strategia on. Tämä näkyy nyt kahdessa suuressa asiassa yhtä aikaa: 1. suhtautumisessa arktiseen jäänmurtoon ja 2. toimettomuudessa arktisen meriosaamisen pitämiseksi Suomessa.

Vihreiden johtohenkilöiden Hautalan, Tynkkysen ja Soininvaaran kannanotot osoittavat, että he pitäisivät Arctia Shippingin erikoismurtajat sulien aikana satamissa. Ministeri Kyllönen ei sano tästä asiasta mitään. Mutta hänen esityksestään koko Kataisen hallitus näyttää ostavan uuden murtajan Liikenneviraston eikä sanotun valtionyhtiön murtajalaivastoon.

Pääministeri Katainen puolestaan sanoi lehtitietojen mukaan lauantaina, ettei kokoomuksella ole vielä kantaa ”jäänmurtotoimintaan arktisilla alueilla”.

Tilanne on kestämätön. Perämeren murtajapalveluiden kilpailuttaminen on kannatettavaa. Mutta mikä on Arctia Shippingin strategia. Kysymys on valtion 100 %:sti omistamasta yhtiöstä, jonka erityinen osaaminen on toiminta arktisilla alueilla ympäristöturvallisesti?

Hallituksen arktinen strategia puhuu hienosti suomalaisten suurista mahdollisuuksista noilla alueilla. Tuo kaikki on jäämässä sanahelinäksi, jolleivät myös jäänmurto ja vastaavat erityistoimet voisi kuulua suomalaisyritysten arktisten alueiden liiketoimiin. Juuri siinä olemme jo historiallisestikin olleet maailman parhaita; myös tavassa, jolla ympäristönäkökohdat otetaan huomioon.

* * *

Hallituksen toimettomuus on vaarantamassa suuren osan arktisesta meriosaamisestamme pysymisen Suomessa.

Eteläkorealainen STX ilmoitti viime viikolla sen, mikä tosiasiassa on ollut jo pitkään tiedossa: yhtiö on myymässä toimintojaan Euroopassa. Risteilijäkapasiteettia on liikaa eikä arktinen erikoisosaaminen ole STX:lle samalla tavalla strategisesti tärkeä ala kuin eräille pohjoisille maille.

STX:n Suomessa olevan tytäryhtiön omistuksessa on telakoiden lisäksi myös maailman johtavinta arktisen meriteollisuuden osaamista.

Suuri mahdollisuus on, että tälle kaikelle löytyy sellainen ostaja, joka haluaa pitemmän päälle siirtää tämän alallaan maailman johtavan osaamisen Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä olisi suuri menetys Suomelle teollisuus-, innovaatio- ja jopa turvallisuuspoliittisesti. Sellaista ei saa päästää tapahtumaan. Toiminnot on hankittava suomalaiseen omistukseen.

Maakuntaristeilyllä

Perjantai 4.10.2013

Yli tuhat maakunnan päättäjää hyvässä hengessä ja samassa veneessä!

Eikä ihme. Läpi vuosikymmenten meitä ovat yhteen hitsanneet monet kulttuuriin, talouteen ja jopa kauniiseen luontoomme liittyvät asiat.

Tässä muutama muistutus niistä asioista ja ihmisistä, joista itsetuntomme rakentuu.

Suomalaisen koulun kuvassa Uuno Cygnaeus ja Jyväskylä näkyvät kauaksi ja ovat aina ylpeyden aihe.

Musiikin suurista ovat meiltä korkealle ponnistaneet  Martti Korpilahti,  Pekka Kostiainen, Timo Rautiainen, Semmarit  ja vaikkapa  Viitasaaren  Uuden Musiikin tapahtuma ja tietysti Arja Koriseva. Hannikaisen suvun säveltäjien ja suurten kuoromiesten perinne elää maakunnassa edelleenkin vahvana.

Kirjailijoista Sofi Oksasen nimi on tänään kaikkien huulilla. Tapperin veljeksistä jokainen tietää ainakin jotakin.

Saarijärven mahtavasta kulttuurikatraasta on aina mainittav  myös Tarmo Manni ja Kirsti Paakkanen.

Ja käsityötaiteesta mainitsen ihastuttavan Anu Pylsyn Joutsasta.

Vaikka Matti Nykäsen askelmerkkeihin ei kukaan toinen olekaan yltänyt, emme halua unohtaa muita 12  olympiavoittajaa, ei vähiten  Lievestuoreen Sylvi Saimoa. Emme liioin maailmankuuluja rallitähtiämme.

Uskomme lujasti, että Luojamme on luonut juuri meidän maakuntasymboliksemme  päivänkakkaran, järvitaimenen  ja metson.

Arvoisa yleisö!

Sellainen on kulttuurisesti tämä maakunta ja sen väestö, savolaisten, hämäläisten, pohjalaisten ja karjalaisten lahjakkaimmista jälkeläisistä syntynyt uusi, jalo heimo.                               

Maakuntana Keski-Suomi on meille, siellä eläville, ennen muuta työn ja yrittämisen paikka, kodin ja perheen tyyssija.

Me olemme monessa viiden prosentin maakunta. 

Meillä on vahvuutemme ja heikkoutemme, tuon viiden prosentin rikkojat.

Keski-Suomi on aivan erityisesti puun, koulutuksen ja metallin jalostamisen maakunta.

Suomen puun hakkuista ja jalostuksesta tehdään meillä lähes 10 prosenttia.

Viennistämme yli 40% on puuta.  Varsinkin Äänekoskella, Jämsässä ja kohta myös Karstulassa metsäsektorin merkitys on valtava.

Maakunnan metalliteollisuudellakin on monesti puujalat. Niin on laita Valmetin, Metson, Valtran, ja Ariterminkin. Muuramessa ainakin Nokka ja Harvia nojaavat osin metsään.

Myös maataloudessa ja Himos-vetoisessa matkailubisneksessä olemme selvästi väestöosuuttamme suurempi.

Muilta aloilta Ilpo Kokkila, Löytöset  ja Vaissit ovat esimerkkejä siitä, mitä maakunnan valiot voivat saada aikaiseksi.

                                                             * * *

Näiden vahvuuksiemme takaa, arvoisa yleisö, löytyvät valtavat haasteemme, 5%:n alitukset.

Juuri tänään nuo taloutemme veturit yskivät. Globaalin menon lainalaisuudet eivät ole meidän puolella.

Uutiset Metsosta kirpaisevat kovasti.

Niinpä olemmekin monen ikävän tilaston kärkikaartia.

Tämä on laita esimerkiksi työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden.

Kaiken kukkuraksi maakunnan pääkaupunki on aloittanut juuri yhdet koko Suomen kunnallishistorian suurimmista yt- neuvotteluista.

                                                            * * *

Arvoisat vieraamme ja oma väki!

Me emme jää tuleen makaamaan.  Me nousemme. Raivaamme tiemme menestykseen tiedolla, taidolla, yrittäjyydellä sekä vahvalla yhteistyöllä.

Kerron vain yhden esimerkin siitä miten.

Olemme rakentaneet maakuntaan suuren, julkisesti rahoitetun osaamiskeskittymän.

  • Vielä tänään se ei muutu riittävän ripeästi uusiksi innovaatioiksi, tuotteiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi maakuntaan. 
  • Siitä on saatava nykyistä enemmän irti. Osaamisyhteisöt ja bisnes on saatava yhteen niin kuin Esko /Kreetta - Kreetta/ Esko.

On rakennettava yhteinen innovaatioalusta.

Yliopiston, amk:n , ammattiopiston, VTT:n  ja tutkimuslaitosten osaamispotentiaali on saatava uusin toimin auttamaan yrityksiä  uusien tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämisessä, markkinoille menossa,  työllistämisessä ja myös uusien yritysten  perustamisessa.

Ja toisin päin.

Y- 4 idean jatkoksi maakunnan yritysten johdon  ja  muiden bisnesosaajien  on tuotava tutkimuksen ja opetuksen foorumeille odotuksensa, tietonsa ja  taitonsa  ja sytytettävä nuoriin  ponnistelun ja yrittäjyyden palo.

Näin on toimittu erityisesti Vaasa- vetoisella Pohjanmaalla mahtavin tuloksin ja Pirkanmaa tulee perässä. Tällä risteilyllä vielä esille tuleva Kasvu Open on erittäin hyvä esimerkki siitä, että meiltäkin löytyy uusia innovaatioiden edistämismalleja.

Tällaista uutta toimintamallia me tarvitsemme,  rakensimmepa uutta tulevaisuutta biosta, metallista, kyberturvallisuudensta, muusta ICT:sta tai vaikkapa koulutusviennistä. Toivon, että SHOKIT ja OSKET  korvaava INKA- hankkeen auttavan tässä meitä.

Edessämme on vaativa tehtävä. 10 vuoden savotta. Tarvitsemme 10000 uutta työpaikkaa, 2000 uutta yritystä. 2 miljardilla uutta vientiä. Hihat on käärittävä.

Herra pääministeri ja koko hallitus!

Tässä me olemme ajatelleet teitä ja tarvitsemme teitäkin.

Me emme vaadi teiltä enemmän kuin kohtuullista on. Mutta juuri sen me vaadimme.

Keski-Suomessa ei ole voitu ymmärtää, miksi maakuntaan ei kohdistu ensimmäistäkään tie- rautatie- ilma- tai vesitie- kehittämishanketta koko teidän hallituskauden aikana.

Helppo ei ole ollut niellä sitäkään, että samalla kun väestömme kasvaa ja nuorisotyöttömyys hipoo taivaita, meiltä leikataan noin 700 ammatillisen keskiasteen ja ammattikorkean koulutuspaikkaa.

Eikä silmiä voi ummistaa satojen työpaikkojen menetyksiltä puolustus- ja poliisihallinnossa.

Hienotunteisuuteni rippeet hillitsevät minua jatkamasta tätä latua.

Siispä kaksi kohteliasta pyyntöä teille, Herra Pääministeri!

1. Päästäkää meidät liikenteellisestä pannasta.

Lentoliikenteen lopettaminen Jyväskylään tai sen kustannusten heittäminen kaupungin ja maakunnan syliin olisi suorastaan pilantekoa samaan aikaan kun hallitus panee Finaviaan 200 miljoonaa euroa ja liki lopettaa meiltä maakunnan kehittämisrahoituksen. Valtion on hoidettava lentoyhteytemme ostopalveluna ylimenokauden ajan!

Sinä päivänä, kun ratayhteys Helsinkiin takaa matkan 2,5 tunnissa, eli mitä nopeammin saamme kaksoisraiteen Tampereelle, lentojen ostovaateemme saa unohtaa!

Ja 4- tien tulpat ja perustienpidon surkeus on poistettava.

2.  Toisen pyyntöni tausta on tässä: Vaikka maakunta on väestö- ja elinkeinorakenteeltaan kovin erilainen, se jäsentyy toiminnallisesti, taloudellisesti ja hallinnollisesti poikkeuksellisen yhtenäiseksi maakunnaksi, jonka kiistaton keskus on Jyväskylä.  Tämä kaikki on ollut tae myös laajalle yhteistyölle eri tahojen, muun muassa  ammatti- ja etujärjestöjen kesken.

Pyyntöni on siis tämä: Sallikaa tämän yhteenkuuluvaisuuden vahvistua. Puhaltakaa poikki vaalipiirin lahtaushankkeet. Ja luvatkaa, että sote-uudistuksessa meille sallitaan se, mitä Keski-Suomen liiton tuore yksimielinen kanta halajaa:

"Keski-Suomen liiton mielestä Keski-Suomessa ja mahdollisesti muuallakin sote-palvelujen järjestämisvastuu tulee osoittaa maakunnalliselle järjestäjäyhteisölle, jonka jäseninä ovat maakunnan kunnat!"

Arvoisa Puhemies, pääministeri ja yleisö!

Eduskunnan kyselytunnilla on joskus kolmekin hallituksen ministeriä saattanut peräkanaa listiä hyvänkin esitykseni niin palasiksi, että olen siitä melkein masentunut.

Ja nytkin jälkeeni puhuvat mainiot pääministeri ja kaksi ministeriämme ja vielä arvostamani eduskunnan puhemies.

Mutta nyt uskon, että käy toisin. Tämän maakunnan väen edessä, olen antanut teille jälkeeni puhuville loistavan syötön suoraan lapaan.

Sanokaa KYLLÄ tämän kansan edessä näille maakuntamme pienille pyynnöille, niin tunnelma messukeskuksessa lentää kattoon ja laivaretkestä tulee yhteishenkeämme, hallitusta ja Heinäluomaa ylistävä ja riehakas!