Kataisen hallitus on Etelärannan työnantajien hallitus. / Hallituksen ohjelman kaikki suurhankkeet karille.

Keskiviikko 27.3.2013 klo 14:44

Kahden vuoden päättämättömyyden ja kehysriihen jälkeen voi nyt todeta, että kaikki hallituksen ohjelmassa asetetut suuret reformit ovat ajautumassa karille. Työttömyys lisääntyy ennätysvauhtia. Suomeen ei investoida. Kilpailukyky heikkenee. Kansantalous hiipuu ja sen mukana toteutuu velkaantumisen kasvu ja/tai suuret julkisten menojen leikkaukset. 

Tässä tilanteessa maahan olisi välttämättä tarvittu laaja tuloratkaisu sekä sopimukset työllisyysasteen nostamiseksi tarvittavista toimista. Kataisen hallitus ei kyennyt luomaan edellytyksiä sellaisen synnylle. 

Hallitus osoittautui Etelärannan suurten työnantajien hallitukseksi. Se ei olekaan korporaatioiden, vaan yhden korporaation hallitus. Tämä asemoituminen vei ilmiselvästi edellytykset sellaiselta laajalta yhteiskuntasopimukselta, jota nyt olisi tarvittu talouden kasvun ja työllisyyden hyväksi. 

Nyt ilman tuloratkaisua syntynyt kehyspäätös antaa lähinnä suuremmille yrityksille vajaan miljardin euron veronkevennykset, vauhdittaa yritykset miljardimittaisiin ylimääräisiin osingonjakoihin, panee omalla työllään ja yrittäjyydellään elantonsa hankkivat ja kunnallisia palveluja tarvitsevat kansalaiset laskun suurimmiksi maksumiehiksi.

Aitoja ratkaisuja uusien työpaikkojen synnyttämiselle hallituksen kehys ei juuri sisällä. Se kertoo parantavansa esimerkiksi Finnveran riskinottoa, mutta lopettaa samalla Finnveran korkotukiluototuksen kokonaan. Se lopettaa erityisesti pk- yrityksille tärkeän ns. verotuksen noin 170 miljoonan arvoisen innovaatiovähennyksen. Se vähentää Tekesin määrärahoja kymmenillä miljoonilla euroilla. Yhteisöverotuksen kevennyksen vastapainona olevat verotuksen kiristyskohdat ovat useimmiten juuri työllistävien pk- yritysten kohdalla.  Toki hyvin menestyvät keskisuuret perheyritykset ovat useimmiten yhteisöverokevennysten voittajia. Vastaavasti kymmenet tuhannet pienet yritykset, joiden omistajien kaksinkertainen verotus on estetty erityisellä huojennuksella, maksavat jatkossa entistä enemmän veroa. 

Yritysten maksaman verotaakan keventäminen on mielestäni paikallaan. Nyt toteutettu malli ei siis ole kuitenkaan tasapuolinen. Se ei liioin takaa, että yritysten osakkaat käyttäisivät yrityksen suuremmat voitonjakomahdollisuudet uusiin investointeihin. Ja juuri sellaisia nyt tarvittaisiin. Yrityksen jakaman ja jakamattoman voiton erilaistettu verokohtelu olisi voinut kannustaa nyt valittua mallia paremmin investoimaan Suomeen. Kysyä sopii myös, mihin malleihin perustuen hallitus uskoo 900 miljoonan euron veromenetyksistä ns. dynaamiset vaikutukset antavat puolet takaisin? Ja kysyä sopii sitäkin, miksi suuretkin rahastosijoitukset jäävät verottomiksi, jos monien piensijoittajien osinkojen vero kiristyy? 

Ratkaisut tehtyään hallitus, työministeri Ihalainen muiden mukana, heittää työllistämisvelvoitteet työmarkkinajärjestöjen vastuulle. Hallitus ei voi kuitenkaan paeta vastuutaan. Sillä on viimekätinen vastuu työllisyydestä ja talouden kasvusta. Niin Ihalainenkin asiat näki silloin, kun hän oli ay-johtaja. Mikäli hallitus olisi kyennyt auttamaan työmarkkinajärjestöjä maltillisiin tuloratkaisuihin, Suomella olisi nyt ollut kaikki edellytykset miljardien mittaisiin tulevaisuus- ja välttämättömyysinvestointeihin, sellaisiin työllistämistoimiin, joilla Suomi voisi nousta nopeasti. Nyt nämä edellytykset menetettiin.

Karille ovat ajautumassa myös hallituksen muut suurhankkeet. Suurkunta- ja soteuudistus ovat sekoittaneet koko kuntakentän ja vaarantavat kansalaisten palvelut.. Edes alan korkea virkamies ei tämän aamun radio-ohjelmassa tiennyt, mitä hallituksen jatkuvasti sekavat päätöksen tarkoittavat. Suurkuntahankkeesta on tullut symboli hallituksen keskittämiseen uskovalle politiikalle.

Hallitus on menettänyt toimintakykynsä. Se maksattaa rikkaiden uudet edut omalla työllään ja ilman työtä elävillä.

Se oli farssi!

Perjantai 22.3.2013 klo 15:22

Se oli ja on täydellistä eduskunnan opposition, median ja koko kansan aliarvioimista, se oli ja on viestinnällistä diktatuuria. Kirjoitan hallituksen kehysinformoinnista.

Ensin hallitus ajoittaa kehyspäätöksensä valmistumisen vähän ennen eduskunnan kyselytuntia. Hyvissä ajoin tätä ennen on sinipunan taustavoimina olevat intressiryhmät valistettu kommentoimaan jos mahdollista positiivisesti kaikkea sitä, mitä tuleman pitää. Niin ikään hallituspuolueiden johtavat kansanedustajat on informoitu tulollaan olevasta hyvin.

Sitten, 50 minuuttia ennen eduskunnan kyselytuntia, YLE lähettää suorana lähetyksenä hallituksen tiedotustilaisuuden kehyspäätöksestä. Mikrofoni pysyy tiukasti pääministerin ja muiden keskeisten ministereiden suussa. Kyselyihin tai päätösten tarkempaan kaivamiseen eivät toimittajat saa mahdollisuutta.

Kohta ministerit rientävät eduskunnan kyselytunnille. Oppositiolle ei ole annettu ensimmäistäkään tiedotetta tai muuta informaatiota kehyksistä. Riemusta ratkeamassa oleva pääministeri kertoo sitten mitä kaikkea hyvää hallitus on päättänyt. Muut ministerit säestävät. Hajanainen oppositio yrittää kaivaa päätösten todellista sisältöä minuutin puheenvuoroissaan. Turhaan.

Ministerit kertovat kuitenkin mitä kertovat. Hallitus varjelee tarkoin, että televisioin kautta piirtyvä ensikuva on positiivinen. Tietoiselta valinnalta vaikuttava sanoma on, että verotus kevenee ja monenlaista hyvää jaetaan kansalle. Hallituksen kehyspaperi joutuu kuitenkin kertomaan, että verotus kiristyy 300 miljoonalla ja menoja leikataan saman verran

Mikä siis on viesti? Hallitus kertoo aivan oikein, että yritysverotusta kevennetään lähes miljardilla eurolla. Itse pääministeri suulla korostetaan kuinka kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 400 eurolla. Kysymys on kuitenkin samasta vähennyksestä, jota hallitus oli juuri äsken leikannut. Esille tulee pari muutakin ”myyntikelpoista” veronkevennystä.

Mutta kehyspäätöksessähän sanotaan, että verotusta kiristetään 300 miljoonalla eurolla. Hallitukselta ei saa millään toimin kaivettua esille sitä, mitä ovat ne pitkälti yli miljardin euron veronkiristykset, jotka se joutuu tekemään. Jotain suuntaa saadaan siitä, että sähkön, viinan ja tupakan verotus kiristyy vähän ja että osingonsaajien verotus kiristyy. Pienyrittäjien kohdalla mennään osittain kahdenkertaiseen verotukseen. Riittävän nettovarallisuuden perusteella vielä tänään yrittäjä voi ansaita 60.000 euroa verottomana, jos hän samasta voitosta on jo maksanut yritysveron. Mutta satojen miljoonien veronkiristykset ovat vielä piilossa.

Hallituksen tiedote kertoo, että julkisia menoja leikataan 300 miljoonalla eurolla. Sekä kyselytunnilla että perjantaiaamuna julkistamassaan tiedotteessa hallitus kuitenkin luettelee kasapäin erilaisia hyviä asioita, joihin tulee lisää rahaa. Löysin tiedotteesta tällaisia yksilöityjä asioita lähes 400 miljoonan euron edestä.

Mutta missä ovat ne 700 miljoonan euron leikkaukset, kun kerran lopputulos on 300 miljoonan euron leikkaukset? Ei riitä selitykseksi se, että kuntien tehtäviä vähennetään. Jos niillä toimin aiotaan leikata suuria määriä, se pitäisi myös sanoa.

Kansanedustajana joudun kysymään, miten valtioneuvoston kanslian tiedotusyksikkö suostuu näin ala-arvoiseen tiedottamiseen. Jo alkeellisimmat tiedottamisen perussäännöt sanovat, että asioiden kokokuva on kerrottava. Nyt näin ei käynyt hallituksen kehys-tiedottamisen perusteella eikä liioin hallituksen kyselytunnin annin perusteella. Kyselytunnilla viimeinen varmistaja asialle oli puhemies Eero Heinäluoma.

Ainakin edellisten keskustahallitusten aikana hallitus hyväksyi kehys ja budjettiratkaisujen jälkeen tiedotteen, jossa yksityiskohtaisesti kerrottiin kaikki auki. Asiat tulivat niin median kuin kansanedustajienkin tietoon. Nyt on toinen meno.

Hallituksen sote -selvitys murentaisi maakunnan

Keskiviikko 20.3.2013 klo 10:15

Hallituksen sote -selvittäjien esitys erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon  ja keskeisten sosiaalipalvelujen järjestämiseksi tunnustaa sen, että nämä palvelut kannattaa järjestää maakuntalaajuisesti. Se on esityksen paras puoli.

Järjestämisvastuun koko maakunnan osalta työryhmä esittää kuitenkin Jyväskylän kaupungille. Esityksessä ei näiltä osin ole päätä eikä häntää.

Ajatus siitä, että yksi kunta maakunnassa olisi isäntä ja kaikki muut kunnat renkejä, jotka sitten ostaisivat tai olisivat pakotettuja ostamaan palvelunsa isännältä johtaisi maakunnan murentumiseen on käsittämätön.

Miksi vain Jyväskylän päättäjillä pitäisi olla oikeus sanoa mitä, miten ja kenelle sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan? Mikseivät koko maakunnan kaikki kunnat pääse kokonsa mukaisessa suhteessa päättämään niin kuin tekevät tänään esimerkiksi Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä?  Millä rahalla Jyväskylän kaupunki lunastaa muut kunnat ulos sairaanhoitopiiristä, jos nämä kerran lakkautetaan?  Ja miten kukaan voi olla varma, että kaikki maakunnan kunnat pyrkisivät hankkimaan palvelunsa juuri Jyväskylältä, jos ei pakkoa ole? 

Esitys on näiltä ja monilta muiltakin osiltaan kelvoton. Se voimistaa maakunnan hajoamisprosessia monella tavalla.   

Aidossa maakuntamallissa kaikki maakunnan kunnat vastaavat yhdessä po. palveluiden järjestämisestä. Juuri niin tulee menetellä Keski-Suomessa. Samalla alan rahoitus pitää muuttaa yksikanavaiseksi.

SDP:n Salmelin tukee maakuntamallia

Maanantai 18.3.2013 klo 13:16

Maakuntaneuvos, pitkäaikainen demarivaikutaja, edelleen aktiivisesti monessa mukana oleva äänekoskelainen Simo Salmelin opasti isän kädestä puoluetovereitaan puolueensa maakuntalehdessä.

Salmelin sanoi, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja osan sosiaalitointa kokoaminen saman maakuntalaajuisen järjestäjän käsiin on oikea ratkaisu. Samalla Salmelin tyrmää kuntien pakkoliitokset.

Oikeata puhetta!

Mauri Pekkarinen