Rahoituskehysneuvottelut näytön paikka

Maanantai 31.12.2012

 

 

julkaistu Keskisuomalaisessa 30.12.2012

Euroopan unionissa ”budjettineuvottelut” tarkoittaa neuvotteluja rahoituskehyksistä seitsemälle vuodella, nyt vuosiksi 2014 - 2020. Kehysten koko on viimeisissä neuvotteluissa ollut runsaat 900 miljardia euroa koko ohjelmakaudelle. 

Kataisen hallitus tiivistää Suomen tavoitteet seuraavasti: ”Yhtenä nettomaksajana Suomi pyrkii turvaamaan EU:n kehysneuvotteluissa maatalouden, maaseudun ja Itä-ja Pohjois-Suomen tarpeet”.

Huippukokouksessa 22. – 24.11. sopua ei vielä syntynyt, ei kehysten rahoituksesta, eikä siitä mihin rahat käytetään. Tulojen ja menojen isot linjat ovat kuitenkin tiedossa. Vaikka EU:n merkitys jäsenmaiden taloudelle on muissa asioissa – hyvässä ja pahassa -  paljon suurempi kuin on unionin yhteisen budjetin, sietää budjetin / rahoituskehysten sisään vilkaista.

Koko ohjelmakauden eli vuosien 2014 – 2020 kehys, runsaan 900 miljardia euroa, tarkoittaa yhden vuoden EU- budjetin suuruudeksi runsaat 130 miljardia euroa. Se on noin prosentti koko unionin kansantuotteesta.  Suomen maksuosuuden arvioidaan asettuvan lähemmäs kahta miljardia euroa.

EU:n  menoista hivenen runsas kolmannes käytetään maatalouden ja maaseudun tukeen. Noin kolmannes, eli noin 320 - 330 miljardia euroa, käytettäneen seitsemässä vuodessa  alue- ja rakennepolitiikkaan.

Aivan oikeutetusti Suomessakin aktiivisin keskustelu on siitä, mitä me Brysselistä sinne maksamistamme rahoista saamme takaisin, koskee maataloutta. Niin pitää ollakin. Selvästi suurimmat saantomahdollisuutemme näet liittyvät maatalouteen. Mutta huomiotta ei ole syytä jättää liioin aluepolitiikkaakaan. Siksi seuraavassa unionin aluepolitiikasta vähän tarkemmin.

Vuonna 2013 päättyvällä kaudella, Suomi on saanut EU:lta  aluerahaa  keskimäärin noin 250 miljoonaa euroa/v. Uudella kaudella summa uhkaa tippua keskimäärin lähemmäs 200 miljoonaan euroon. Samaan aikaan Suomen laskennallinen maksuosuus unionin aluepolitiikasta uhkaa kasvaa kuluvan vuoden noin 500 miljoonasta eurosta/v lähemmäs 600 miljoonaa euroa/v.  EU:n pohjaesitys merkitsisi siis sitä, että  rahoittaisimme jatkossa  EU:n aluepolitiikkaa kolme kertaa  enemmän kuin saamme sieltä takaisin. Tätä Suomen ei pitäisi missään oloissa hyväksyä.

Seitsemälle vuodelle esitetystä runsaasta 320 miljardin alue- ja rakennetukieurosta noin 240 miljardia euroa on tarkoitus kohdentaa EU:n köyhimmille maille ja alueille. Lisäksi EU:n suuret maat ovat keksineet uuden tukikategorian, joka toisi niiden heikoimmille alueille yhteensä muutaman kymmenen miljardia euroa seitsemässä vuodessa. Liioin tätä ei Suomen tulisi hyväksyä.

EU- tukien erot naapurimaiden välillä saattavat muodostua aivan liian suuriksi. Jo nyt ne ovat suuria. Asukasta kohti laskettuna suurinta tukea saa tällä hetkellä Viro, noin 380 euroa/asukas/vuosi. Suomessa vastaava luku on ollut keskimäärin 46 euroa/asukas, Itä-ja Pohjois-Suomessa sekä Saarijärven – Viitasaaren seutukunnalla parhaimmillaan lähes 120 euroa/asukas/vuosi.

Suomi kuuluu EU:n ”rikkaisiin maihin”, joiden jaettavana olisi seitsemässä vuodessa yhteensä vain 47 miljardia euroa, noin 15 % koko aluerahoituksen poista.

Suomen liittyessä EU:iin, saimme yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa neuvoteltua kuitenkin erityiskohtelun, joka tunnustaa harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamat erityisongelmat. Ne ovat oikeuttaneet Suomen  ylimääräiseen tukeen erityisesti   Pohjois- ja  Itä-Suomessa sekä Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomesta Saarijärven - Viitasaaren seutukunnassa.  Nyt tätä erityistä rahoitusta uhkaa leikkaus.

Leikkausuhkan taustalla on kaksi erityistä syytä, rahanjakokriteerien muuttaminen ja uudet köyhät jäsenmaat. Suomea ja Ruotsia suosinut ns. harvan asutuksen kertoimen painoarvo oltaisiin nyt puolittamassa. Lisäksi Saarijärven – Viitasaaren seutuakin koskevaa liittymissopimuksemme mukaista Itä- ja Pohjois- Suomen tuki-bonusta pudotettaisiin nykyisestä 35 euroa/asukas jonkin verran.

Koska näissä erityisolosuhteissamme ei tietystikään ole tapahtunut mitään muutoksia, tulee tämän totuuden  jatkossakin näkyä Suomen saamassa aluerahoituksessa. Liittymissopimuksemme mukaisista linjauksista Suomen neuvottelijoiden on pidettävä kiinni. Näin jo siksikin, että Suomen nettomaksuosuus EU:n koko rahoituskehyksistä uhkaa kasvaa pitkälti yli puolen miljardin euron vuodessa. Rahoituskehysneuvottelut on Kataisen hallitukselle näytön paikka. 

Alue- ja rakennepolitiikan merkitys koko Keski-Suomenkin kehittämishankkeille on kohtuullisen merkittävä, Saarijärven – Viitasaaren seudulle erityisen merkittävä. Keski-Suomi saa nyt meneillään olevalla ohjelmakaudella EU:n aluerahaa ja siihen sitoutuvaa kansallista rahaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoja: Mauri Pekkarinen 0505113097.