Suomi tarvitsee selviytymisohjelman

Share |

Sunnuntai 30.9.2012


Keskustan Kangasalan kunnallisjärjestön 90-vuotisjuhlassa 30.9.2012

Suomen talous on ajautunut ensimmäisen kerran lähes kahteen vuosikymmeneen kaksoisvajeeseen. Sekä julkinen talous että kansantalous ovat samanaikaisesti alijäämäisiä. Me suomalaiset syömme sananmukaisesti enemmän kuin tienaamme.

Syitä tapahtuneeseen on monia. Yksikkötyökustannukset ovat vuodesta 2005 nousseet Suomessa toiseksi eniten koko Euroopan unionissa heti Viron ja Englannin jälkeen. Vastaavasti vaihtosuhteemme on heikentynyt useimpia muita maita enemmän. Niinpä teollisuustuotanto ja vienti vähenevät ja kokonaistuotantokin on kääntymässä laskuun. Irtisanomiset lisääntyvät. Suomi on vajoamassa tiukkaan taantumaan.

Poliittisen kentän äärilaidasta toiseen ulottuvan Kataisen hallituksen talouspolitiikka on jähmettynyt paikoilleen. Hallituspuolueiden politiikkaa yhdistää yksi yhteinen tahto, keskittämiskehityksen vauhdittaminen.

Juuri keskittämisestä ja rujosta valtapolitiikasta, ei aitojen säästöjen aikaan saamisesta, on kyse myös hallituksen suurkuntahankkeessa. Se on hallituksen ainut mittavampi reformi. Se on halvauttanut kuntakentän ja pysäyttänyt kutakuinkin kaikki meneillään jo olleet kuntatalouden tervehdyttämistoimet.

Hallitus kertoo arvioivansa uusien talouspoliittisten toimien tarpeen vasta myöhemmin ensi vuoden puolella.

Nyt ei olisi kuitenkaan varaa odotella. Suomi tarvitsee mielestäni nopeasti selviytymisohjelman, jolla maan kilpailukyky, yrittäjyyden ja työn edellytykset palautetaan ja jolla vienti saadaan vetämään maailmantalouden heikonkin kysynnän oloissa.

Jo lähtökohtaisesti tuollaisen ohjelman olisi tunnustettava, ettei talouden kaksoisvajeessa oleva kansantalous voi vauhdittaa kasvuaan kotimaista kulutuskysyntää lisäämällä.

Yksikkötyökustannusten muita nopeampi kasvu olisi pysäytettävä sen toteuttavilla tuloratkaisuilla. Työn tuottavuutta olisi parannettava tehostamalla innovaatiopolitiikkaa. Elinkeinoverotusta olisi uudistettava niin, että se rohkaisee investointeihin. Työikäisen väen väheneminen noin 150.000 hengellä seuraavan vuosikymmenen aikana olisi kyettävä korvaamaan työuria jatkamalla.

Mikäli toimista kilpailukyvyn parantamiseksi ja työpanoksen vähentymisen estämisestä voitaisiin sopia nyt useaksi vuodeksi eteenpäin, se loisi samalla liikkumavaraa välttämättömien tulevaisuusinvestointien tekemiselle välittömästi.

Suomen valtio saa tällä hetkellä lainaa miinusmerkkisellä reaalikorolla. Inflaatio on siis suurempi kuin valtionvelasta maksettava korko. Mikäli näkymä kilpailukyvyn ja tuottavuuden uskottavasta parantamisesta voitaisiin rakentaa, voisi Suomen valtio valtionvelan määrän - noin 50%/BKT- rajoittamatta käynnistää useammankin miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit. Ne olisivat samalla kädenojennus työllisyydelle kilpailukyvyn parantamiseen valmiille työmarkkinajärjestöille.

Tällaisia tulevaisuusinvestointeja voisivat olla muun muassa monet ”tietoyhteiskuntainvestoinnit”, liikenneinfrastruktuuriin, osaamisen, tutkimuksen ja teknologian kohentamiseen liittyvät investoinnit sekä aivan erityisesti uusiutuvaan energiaan ja puhtaan ympäristön teknologiaan liittyvät investoinnit.

 

Rahoitusmarkkinavero myrkkyä talouden tervehdyttämiselle

Hallituksen piirissä olevat kaavailut rahoitusmarkkinaveron käyttöön ottamiseksi olisivat myrkkyä Suomen talouden tervehdyttämistoimille.

Ymmärrän hyvin, että Saksa ja Ranska voivat tällaista kaavailla, vaikkeivät kaikki EU-maat olisikaan menettelyssä mukana. Näiden maiden rahoitusmarkkinainstituutiot tai niiden toiminta eivät maasta häviä, vaikka sanotun veron käyttöön ottavatkin.

Suomen lähipiirissä olevista maista - Ruotsi, Viro, Norja, Tanska eikä Englanti - ei ilmeisesti yksikään aio ottaa rahoitusmarkkinaveroa käyttöön. Mikäli Suomi tällaisessa tilanteessa lähtisi Saksan ja Ranskan kelkkaan, olisi vaara, että loputkin rahoitusmarkkinoilla tapahtuvasta kaupankäynnistä siirtyisi Suomesta lähinaapureihin.

Mikäli rahoitusmarkkinavero otettaisiin käyttöön koko Euroopassa, voisi Suomikin silloin olla veromenettelyssä mukana.