Vanhuspalvelut - kummallinen keskustelu !

Share |

Tiistai 21.8.2012 klo 17:48


 

 

Hallituspuolueiden kesken vanhuspalvelulaista käytä keskustelu on jättänyt täysin pimentoon vanhustenhuollon koko kuvan. Suurelle yleisöllä on jäänyt monesti käsitys, että hallitus luo nyt aivan uudet puitteet koko vanhusväen huoltoon ja osoittaa mittavasti uusia voimavaroja vanhustenhuollon tarpeisiin. Näin ei kuitenkaan ole.

 

Yli 75-vuotiaista noin 90 % asuu omatoimisesti kotona tai on avopalveluiden piirissä. 10 % sanotusta ikäluokasta on ympärivuorokautisessa hoidossa. Voimassa oleva suositus henkilöstömitoituksesta on 0,5. Jos lukema nostettaisiin velvoittavasti 0,7:een, jouduttaisiin palkkaamaan lisää hoitohenkilökuntaa runsaasti yli 5000 ja se lisäisi yksinomaan palkkausmenoja noin 230 miljoonaa euroa. Päälle tulevat muut laista aiheutuvat kustannuslisäykset. Tällaisia rahoja hallitus ei ole mistään osoittanut. Huolena on, että tuollaista henkilöstömäärää ei kyetä palkkaamaan nopeasti ilman kielteisiä vaikutuksia muissa palveluissa.Päinvastoin, hallitus leikkaa viime syksynä ja nyt eistetyillä toimilla yhteensä runsaat 750 (631+125 me) miljoonaa euroa kuntien lakisääteisistä valtionosuuksista ensi vuonna.

 

Mikäli hoitohenkilövaade sidotaan 0,7:een ilman todellisia lisäresursseja, se käytännössä johtaa merkittäviin leikkauksiin kuntien muista menoista, myös muista vanhustenhuollon menoista. Tämä merkitsisi leikkauksia myös avopalveluista. Sekä valtaosan vanhuksista kannalta että myös vanhustenhuollosta aiheutuvien kustannusten kannalta. Tällainen lopputulos olisi todella väärin.

 

Kaavamaisesta lakisääteisestä hoitajamäärävelvoitteesta tulisikin luopua. Samoin kohtuuttomista kuntien valtionosuusleikkauksista, koska ilman todellisia lisäresursseja palveluita ei voida parantaa. Ikääntyvä väki on oikeutettu sekä riittäviin julkisiin palveluIhin että omahtoisen selviytymisen tukeen. Vanhuspalvelulain hyvät toimintakäytännöt ja niiden kehittäminen voisivat tällaisessa tilanteessa antaa kunnille todellisia ja tehokkaita edellytyksiä vastata ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvuun.