Euro-ratkaisut tehtävä lakien mukaisesti

Tiistai 24.7.2012

 

Kun eduskunnan enemmistö hyväksyi 21.6. valtiosopimuksen pysyvän kriisirahaston (EVM) perustamisesta, asian valmistellut valtiovarainvaliokunnan mietintö sanoo: ”Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä, että sopimuksen mukaan EVM:lla on etuoikeutettu asema velkojiin nähden heti IMF:n saatavien jälkeen, mikä oli eräs Suomen keskeisiä neuvottelutavoitteita. Näin EVM:n kyky saataviensa takaisinperimiseen on parempi kuin väliaikaisella kriisirahasto ERVV:lla ja yksityisillä sijoittajilla.”

Eduskunnalla oli siis selvä käsitys siitä, että valtiosopimus tarkoittaa kaikille EVM:stä myönnettäville luotoille etuoikeutta markkinasijoittajiin nähden. Itse valtiosopimuksessa tämä on sanottu sopimuksen johdannon 13 kappaleessa: ”valtion- tai hallitusten päämiehet ovat ilmoittaneet, että EVM:n lainoilla on sama etuoikeusasema kuin IMF:n lainoilla, kuitenkin niin, että IMF:lla on velkojana etuoikeusasema suhteessa EVM:än.” Hallituksen esityksen yleisperusteluissa ja perusteluissa tämä sama on sanottu yhteensä viidessä eri kohdassa eikä edellytyksiä siitä poikkeamiseksi esityksestä löydy.

Euroalueen päämiesten huippukokous 28. -  29.6. päätti kuitenkin Espanjan tuesta sanoen, että apu annetaan ERVV:n kautta kunnes EVM on käytettävissä ja että se siirretään sitten EVM:ään, ilman että se saa ensisijaista asemaa.

Helsingin Sanomien nettiversio siteerasi huippukokouksesta kotiin palannutta pääministeri Kataista seuraavasti: ”Kataisen mukaan Espanjan vaatimus siitä, että Euroopan pysyvältä vakausmekanismilta täytyy poistaa ensisijaisen velkojan asema, ei mennyt läpi kokouksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että hätäkassa pääsee velkomaan saataviaan ennen muita sijoittajia.”

Suomen pääministerin kertoman mukaan huippukokous olisi tehnyt eduskunnan 21.6. hyväksymän lain ja valtiosopimuksen mukaisen päätöksen. Huippukokous päätti kuitenkin toisin. Toin tämän ristiriidan esille mielipidekirjoituksessani Helsingin Sanomissa 5.7.

Kataisen hallitus antoi 18.7. eduskunnalle tiedonannon Espanjan pankkien tukemisesta ja sen ehdoista. Sivulla 8 pidetään vielä tuossakin vaiheessa mahdollisena EVM:stä myönnettävän tuen etuoikeusasemaa.Tiedonannon mukaan ”Jos EVM:sta mahdollisesti maksettavilla lainoilla ei ole etuoikeusasemaa, kattaa Suomen ja Espanjan vakuusjärjestely myös EVM:sta rahoitettavan lainan.”

Tämän tietoisuuden valossa eduskunnan enemmistö äänesti Espanjan pankkien tuen puolesta, oppositio sitä vastaan.

Viimeistään kohta äänestystä seuranneen euromaiden valtiovarainministereiden kokouksen jälkeen kävi kuitenkin selväksi, ettei Espanjalle aluksi ERVV:sta myönnettäville, myöhemmin EVM:ään siirtyville lainoille myönnetä etuoikeusasemaa.  Lopullinen ratkaisu ei näin ollen missään tapauksessa täytä eduskunnan päätöstä  pysyvän kriisirahaston (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä.

Osalle Suomen osuudesta EVM:stä myönnettävistä luotoista saadaan Espanjalta hallituksen neuvottelemat vakuudet. Käytännössä  vakuudet voivat vastata luottojen etuoikeusaseman antamaa turvaa.

Eduskunnan hyväksymässä valtiosopimuksessa ei kuitenkaan sanota, että EVM:n luottojen ensijaisuusvaateesta voidaan luopua, ylipäänsä millään perusteella, ei silloinkaan, kun niille saataisiin vakuudet.

Tämä kaikki huomioon ottaen, mikäli Espanjan pankkien luotottaminen siirretään myöhemmin syksyllä EVM:lle, on asia mielestäni tuotava koko eduskunnan uudelleen päätettäväksi. Jos eduskunnan enemmistö haluaa luopua ensisijaisuusvaatimuksesta, on sen tehtävä siitä erillinen päätös.

 

Mauri Pekkarinen

kansanedustaja

 

Tervehdys lomatunnelmista !

Keskiviikko 11.7.2012

Suomen kesä on ainakin toistaiseksi näyttänyt enemmän viileää puoltaan. No, ainakin minä uskon, että hellettäkin vielä tulee. Siispä lomamieltä vaan kaikille. Kyllä oikea kesä sieltä tulee.

Luulen, että niin kuin minua, monta muutakin poliitikkoa euroalueen velkakriisi pitää kyllä hyvin hereillä. Huippukokous 28. - 29.6. jatkoi Saksan määrittämällä tiellä: Euroalue halutaan pitää millä hinnalla hyvänsä pystyssä. Nyt uutta hintaa tullaan maksamaan siinä, että uudesta pysyvästä kriisirahastosta, EVM:sta, alettaisiin huippukokouksen päätösten mukaan myöntämään myös suoraa pankkitukea kriisipankeille. Samalla Saksan van Rompuyin työryhmän esitysten ja Saksan vaatimusten mukaan käynnistettiin prosessi pankkiunionin, talousunionin ja poliittisen unionin, sanalla sanoen liittovaltiotien, rakentamiseksi 

 

Eurokriisi pahenee

 

Pääministeri Katainen palasi jälleen kotiin "kontti täynnä torjuntavoittoja".  Jälkimarkkinaoperaatioiden kieltäminen tai Espanjan lainojen etuoikeusjärjestyksen turvaaminen osoittautuivat kuitenkin kohta kuplaksi. Jos keskustalaisen pääministerin kohdalla olisi käynyt samalla tavalla, pintamedia olisi nostanut metakan. Nyt Kataisen hypetys on näiltä osin vaiettu, vaikka kaikki tietävät, ettei jälkimarkkinaoperaatioita kielletty eikä EVM:n Espanjasaatavien etuoikeusjärjestystä turvattu. 

Periaatteellisesti suurin asia liittyy kuitenkin siihen, voidaanko meidänkin piikkiimme alkaa EVM:sta myöntämään suoraa pankkitukea. Se on eduskunnan juhannuksen alla hyväksymän valtiosopimuksen vastaista. Teen kaikkeni, että näin suuressa asiassa ei eduskunnan yli kävellä.

Kaiken kaikkiaan kohtuullista olisi, että euromaat tunnustaisivat, etteivät näin erilaiset maat voi menestyksellä jatkaa valuuttaunionissa. Yhteisiin pelisääntöihin kykenemättömät eurosta ulos. Siitä seuraavat pois lähtevien maiden maksukyvyttömyyden seuraukset on osoitettava niille, joille ne kuuluvat, ao. rahoittajille ja näiden kotivaltioille, ei kriisiin syyttömille kuten Suomelle.  

Esitin jo puoli vuotta sitten, että Suomen pitää valmistautua euron osittaiseen tai kokonaan purkautumiseen. Silloin esitykseni runtattiin. Kolme viikkoa sitten valiokuntaryhmämme esitti samaa. Nyt vihdoin muun muassa Vesa Puttonen ja Hesarin pääkirjoituskin myöntää, että näin täytyy tehdä. Hyvä niin.

 

Gallupeissa parannettavaa

 

Kesän aikana on julkistettu parikin galluppia. Ne eivät mairittele keskustaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että ne on tehty 4.6. - 1.7. eli ennen puoluekokousta ja välittömästi sen jälkeen ja ennen viimeisiä hallituksen euro-seikkailuja.

Minusta on kaikki syyt luottaa siihen, että keskustan gallupit kääntyvät nousuun, kunhan uusi johto pääsee kunnolla työhönsä kiinni. Eurokriisi, hallituksen kuntapolitiikka ja perussuomalaisten kannatuksen murentuminen antavat meille kuin tarjottimella nousun avaimet. Olen varma, että me nousemme.

 

Kuntaremontista voimaa vaalityöhön

 

Hallituksen aivan mahdoton kuntaremontti on puoluesihteerin mukaan vaikuttanut alavireisesti keskustan ehdokashankintoihin ja siten kaiketi koko vaaleihin valmistautumiseen. Noin voi olla, mutta niin ei saa olla! Hallituksen hölmöstä hankkeesta on tehtävä jokaisella paikkakunnalla se keskustan ajankohtaisen kuntapolitiikan peruspilari, jonka ympärille me kutsumme ihmisiä.

 

Hyvää kesää !

 

Mauri Pekkarinen

Ei eduskunnan yli voi kävellä!

Torstai 5.7.2012

 

EU:n huippukokous oli jälleen vaikean tehtävän edessä. Eikä lopputuloksille voi hurrata. Velkamaiden pelastustoimia jatkettiin ja tukitoimia monipuolistettiin meidänkin piikkiimme. Samalla euromaat suostuivat niistä aiheutuviin entistä suurempiin riskeihin. Kaiken kukkuraksi huippukokous käynnisti prosessin pankkiunionin rakentamisesta, talousunionin syventämisestä ja poliittisen unionin tiivistämisestä, sanalla sanoen liittovaltiotien rakentamiseksi.

Huippukokouksessa nähtiin myös upeita, 180 asteen kannanmuutoksia ja sen jälkeen niistä annettuja sekavia selityksiä. Kaikki halusivat palata kokouksesta voittajina. Seurauksena on tulkintojen sekamelska monissa maissa, ei vähinten Suomessa. Suomessa sotkun ainekset liittyvät ainakin pankkien suoraan tukeen, saamisten etuoikeusjärjestykseen pysyvän kriisirahaston (EVM) rahoituksessa ja EVM:n oikeuteen tehdä ns. jälkimarkkinaoperaatioita.

Huippukokous siis päätti tietyin ehdoin hyväksyä myös ongelmapankkien suoran tuen. Tähän saakka niiden tuki on annettu valtiolle, jolloin velkasuhde muodostuu kyseisen valtion ja auttajavaltioiden välille. Nyt Espanjan valtion ja maan veronmaksajien sijasta maan pankkien tuesta vastaisivat kaikki euromaat yhdessä. Muutos on periaatteellisesti dramaattinen eikä sitä voi hyväksyä. Käytännössä tukisimme myös espanjalaispankkien saksalaisia, ranskalaisia ja muita kansainvälisiä velkojia ja sijoittajia.

Olen täysin eri mieltä pääministeri Kataisen kanssa siitä, että pankkien suora tuki olisi eduskunnan juhannuksen alla hyväksymän valtiosopimuksen ja siitä eduskunnan tekemän linjauksen mukainen. Odotetusti Helsingin Sanomien pääkirjoituskin 4.7. taipuu muutaman päivän pähkäilyn jälkeen asettumaan sille kannalle, että eduskunnan ei tarkoittaa huippukokouksen jälkeen jaa! Pääkirjoitus sanoo "tosin sopimus kertoo myös, että EVM:lle voidaan keksiä uusia toimintatapoja, jos niistä päästään yksimielisyyteen". Hämmästyttävää!

EVM perustamisesta tehdyn valtiosopimuksen 15 artiklan perustelutekstissä tekstissä sanotaan, että "tukea kriisirahastosta ei anneta suoraan rahoituslaitokselle". Sekä tuen myöntämisen periaatteet määrittävä 12 artikla, että rahalaitoksen ja valtion suhdetta säätävä 15 artikla sanovat yksiselitteisesti, että EVM:sta tukea voidaan myöntää "vain EVM:n jäsenille", siis eurovaltioille. Rahalaitokset eivät totisesti ole EVM:n jäseniä.

Helsingin Sanomien pääkirjoittajan "voidaan keksiä uusia toimintatapoja" viittaa ilmeisesti EVM:n hallintoneuvostoa koskevaan valtiosopimuksen 19 artiklaan. Siinä sanotaan, että "hallintoneuvosto voi tarkastella uudelleen 14 - 18 artiklassa määrättyjen rahoitusapuvälineiden luetteloa ja päättää tehdä muutoksia siihen". EVM:sta tukea saavien valtioiden rahoitusapiuvälineisiin voitaisiin siis kyllä tehdä tietyin ehdoin muutoksia, mutta ei tuen saajiin. Yhdestäkään artiklasta ei löydy pienintäkään vihjettä siitä, että tuen saaja voisi olla jokin muu kuin EVM:n jäsen, eli eurovaltio. 15 artiklan perustelut kieltävät rahoituslaitostuen yksiselitteisesti.

Tämän tulkinnan teki myös eduskunta hyväksyessään juhannuksen alla EVM:n perustamiseen liittyvän valtiosopimuksen ja siitä laaditun mietinnön. Mietinnössään eduskunta sanoo "Sopimuksen ja Suomen kannan mukaan tukea ei anneta suoraan rahoituslaitokselle, vaan se annetaan asianomaisen valtion välityksellä, mikä on valiokunnan mielestä perusteltua".

Pääministeri Katainen sanoo huippukokouspäätöksen tavoin, että suoraa tukea EVM:sta maksettaisiin vasta, kun yhteinen pankkivalvonta on valmis. Valtiosopimus EVM:sta ei tällaista ehtoa tai menettelyä kuitenkaan tunne!

Jos tämän jälkeen väitetään, että pankkien suora tuki on eduskunnan päätösten mukainen, joutuu kysymään mihin kansanedustajia ja eduskuntaa ylipäänsä tarvitaan, jos Brysselin "diktaatilla" voidaan sen päätökset kumota!

Pääministeri Katainen on useampaan kertaan vakuuttanut, että pysyvästä kriisirahastosta Espanjalle myönnettävällä rahoitustuella on senioriteettiasema suhteessa yksityiseen pääomaan. Pankin maksukyvyttömyyden sattuessa tällä seikalla on tavattoman suuri merkitys. Vahvistettu versio huippukokouksen kannanotosta sanoo yksiselitteisesti: "vahvistamme, että rahoitustuen myöntää ERVV kunnes EVM on käytettävissä ja että rahoitustuki siirretään sen jälkeen EVM:lle ilman senioriteettiasemaa". Kumpi on oikea kanta, edellinen sitaatti huippukokouksen julkilausumasta vai Kataisen kanta?

Suorastaan suureksi voitokseen Katainen on toistuvasti julistanut sen, että hän kykeni estämään EVM:n mahdollisuudet ostaa jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoja poikkeuksellisesti jälkimarkkinoilta. Mihinkään asiakirjaan tuollaista torjuntavoittoa ei ole kuitenkaan kirjattu. Päinvastoin, EMV:n 18 artikla sanoo ykskantaan, että "hallintoneuvosto voi päättää 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestelystä, joka koskee EVM:n jäsenen joukkovelkakirjalainoja koskevia operaatioita jälkimarkkinoilla". Tämän saman Kataisen mielipiteestä poikkeavan tulkinnan ovat tehneet useimmat euromaat ja komissaari Olli Rehn. Ketä uskoa?

Mauri Pekkarinen, kansanedustaja