Kolmannen vaihemaakuntakaavaseminaarin avaus Jyväskylän Paviljongissa

Share |

Perjantai 2.3.2012 klo 13:56



Kolmannen vaihemaakuntakaavaseminaarin avaus
(Työseminaari maakuntavaltuutetuille ja muille kuntien edustajille)

Jyväskylän Paviljonki 2.3.2012

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen:

Alueiden käyttöä maakunnassa ohjaava maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa keväällä 2007. Ympäristöministeriö vahvisti sen pari vuotta myöhemmin.

Samoihin aikoihin valmistui Suomen ilmasto- ja energiastrategia. Sen mukaan Suomessa tullaan lisäämään uusiutuvan energian, erityisesti puun ja tuulivoiman käyttöä merkittävästi jo seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Energia- ja ympäristönäkökohtien ohella linjauksilla on myös suuri työllisyysmerkitys.

Kotimaisen energian lisääminen johtaa samalla öljyn ja kivihiilen käytön likimain lopettamiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Myös turpeen käyttö kääntyy laskuun vuosikymmenen kuluessa. Puun oheispolttoaineena turvetta tultaisiin siis jonkin verran vielä käyttämään.

Energiaomavaraisuus eli suomalaisesta energiaraaka-aineesta tuotetun energian osuus nousisi ehdotuksen mukaan merkittävästi, noin 10 prosentilla, noin 30 TWh:lla.

Likipitäen kaikkien muiden maakuntien tapaan myös Keski-Suomen liitto päätti käynnistää erillisen vaihekaavan rakentamisen, joka keskittyi alkuvaiheessa vielä tarvittavien turvealueiden varauksiin. Sittemmin vahvasti esille nousivat myös tuulivoiman rakentamiseen tarvittavat alueet.

Vaihekaavaa ei tarvita siksi, että turve- ja tuulivoimarakentaminen ei olisi mahdollista ilman sitä. Nykyjärjestelmä on mahdollistavampi kuin mihin tällä vaihekaavahankkeella tähdätään.

Erityisesti turpeen osalta vaihekaava onkin perusteltu siksi, että sillä voidaan tunnistaa tarkoitukseen parhaiten soveltuvat ja jo ennalta eliminoida tuotannon piiristä pois siihen sopimattomat alueet, minimoida erityisesti turpeentuotannon vesistövaikutukset.

Turvetuotannon jäljet eivät ansaitse kiitosta monilla alueilla Keski-Suomessa. Sekä lupaehtojen tiukkuudessa että niiden toimeenpanossa ja valvonnassa on ollut puutteita. Humus ja kiintoaines eivät ole aina olleet hallinnassa.

Siksikin juuri Keski-Suomessa jok´ikisen potentiaalisen uuden turvetuotantoalueen käyttöön ottamiselle on asetettava tiukimmat mahdolliset ehdot. Sellaisiin ehtoihin jo lähtökohtaisesti kykenemättömät alueet on jo vaihekaavassa rajattava mahdollisten alueiden ulkopuolelle.

Rakennettua tuulivoimakapasiteettia ei Keski-Suomessa juuri ole. Myös tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden hallittu kaavallinen varautuminen on koko maakunnan yhteinen etu.

Näistä lähtökohdista kaavaluonnosta on valmisteltu.

Maakuntahallitus on suorittanut laajan kuulemiskierroksen. Olen ymmärtänyt, että sen tulokset on kymmenien yksityiskohtien osalta voitu ottaa huomioon.
Lakisääteisten kuulemis- ja muistutusmenettelyjen jälkeen ja ennen varsinaisen kaavaehdotuksen tekemistä maakuntahallituksessa ja sen nähtäville laittamista olemme Keski-Suomen liiton johdossa halunneet järjestää tämän epävirallisen tilaisuuden, jossa keskeiset maakunnan päättäjät voivat saada informaatiota ja antaa palautetta luonnoksesta.

Keski-Suomen turvemaiden pinta-ala on noin 350 000 hehtaaria. 83 prosenttia siitä eli 240 000 hehtaaria on ojitettu, tuotannossa on tänään noin 5 500 hehtaaria, vuosipoistuma on noin 300 hehtaaria, 3000 hehtaaria kymmenessä vuodessa.

VTT:n laskelman mukaan maakunnan turpeen käyttö edellyttäisi vuosikymmenessä noin 6000 uutta hehtaaria nettolisäystä.

Kaavaluonnos tunnistaa tuotantokelpoiseksi noin 7400 hehtaaria. Tuotantoon tuleva alue on realistisesti huomattavasti tätä vähemmän.

Keski-Suomi ei missään tapauksessa tule olemaan turveomavarainen. Turpeen käyttö on nyt noin 3,2 miljoonaa irtokuutiometriä. Loppuenergiana se tarkoittaa noin yhtä teravattituntia Suomen noin 310 teravattitunnin kokonaiskulutuksesta.

Suunnittelumääräykset tulevat olemaan tässä kaavaluonnoksessa paljon nykyisiä tiukemmat. Suunnittelumääräys ei voi mennä lain yli. Mutta turvetuotannon vesistövaikutusten minimoimiseksi ne on nyt tarkoitus asettaa niin tiukoiksi kuin ympäristölainsäädäntö sallii. Muutamille valuma-alueille kaavaluonnoksessa esitetään aivan erityisiä ehtoja.

Keski-Suomessakin toki tuulee. Mutta todellisia tuulisia alueita tuuliatlas tunnisti vähänlaisesti. Tähän kaavaluonnokseen tuulipotentiaalisista alueista rajautui merkittävä määrä pois eri syistä.

Luonnoksessa on tällä hetkellä jäljellä 9 tuulipuistoksi soveltuvaa aluetta. Laskennallisesti niihin voisi nousta yhteensä 130 kolmen MW:n myllyä, eli tehoja 390 MW. Todettakoon että koko maassa eriasteisia tuulituotantoalueita on tällä hetkellä jo noin 10 000 MW:n verran. Suomen tavoite on rakentaa maahan 2000 – 2500 MW:n kapasiteetti vuoteen 2020 mennessä.
Toiveeni on, että tämä aamupäivä edesauttaa kaavaprosessin viemistä eteenpäin ja parantaa entisestään tarvittavaa vuoropuhelua.