Jäsenäänestys tervetullut - tasapuolinen kamppailu myös !

Keskiviikko 28.3.2012


Puoluehallitus teki hyvän päätöksen päättäessään järjestää puheenjohtajasta neuvoa antavan jäsenäänestyksen. Kun sääntöihin on mahdollisuus kirjoitettu, on sitä hyvä myös käyttää.

Jäsenäänestys tarjoaa nyt oivan tilaisuuden järjestökentän herättämiseen. Se voi innostaa joukkoihimme myös uusia jäseniä ja auttaa kunnallisvaaliehdokkaiden etsimisessä.

Ymmärrän, että omat järkiperustelunsa oli myös jäsenäänestyksen epäilijöillä. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

* * *

Aidon ja tasapuolisen puheenjohtajakamppailun kannalta hyvä alku antaa vielä vähän odottaa. 

Annan suuren arvon sille, että Paavo Väyrynen kiertää aktivoimassa kenttää ja että Paavon kenttäpostia tulee harva se päivä. Ja sekin on mainiota, että puheenjohtaja Mari Kiviniemen kirjeet ja sähköpostit kulkevat järjestöväelle.

Olisimme toivoneet, että myös minun tukijoukkoni saisivat, jos ei nyt sentään jäsenistön osoitteita, niin ainakin kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien tai sihteerien osoitteet. Kiertäisin näet mieluusti kenttää aikaisemmin ilmoitetulla tavalla huhtikuun loppupuolelta lähtien. Ja niissä järjestelyissä avainhenkilöiden yhteystiedot olisivat suureksi avuksi.

Tarkoituksemme on kiertää kenttää vähän uudella tavalla, niin että kierros todellakin auttaa myös kunnallisvaalikampanjaa.

Niinpä vetoankin tässä ja vähän muuallakin keskustan järjestöväkeen: tukiryhmäni olisi todellakin kiinnostunut saamaan ko. avainhenkilöiden yhteystiedot. Toivon niitä osoitteeseen:

 mauri.pekkarinen@eduskunta.fi tai anne-mari.pekkarinen@eduskunta.fi

 

Innostunutta kevättä !

 

Mauri Pekkarinen

 

Ilmoittautuminen puheenjohtajaehdokkaaksi

Perjantai 16.3.2012 klo 14:10

 

Keskustan Rovaniemen puoluekokoukseen on nyt aikaa kolme kuukautta. On aika katsoa, miten Rovaniemeltä eteenpäin.

Keskusta koki eduskuntavaaleissa historiansa suurimman tappion. Syitä on monia. Syyllisten osoitteluun ei ole tarvetta. Meillä kaikilla on tapahtuneesta vastuu.

Mutta taakse jääneestä on opittava. Keskustalla on mahdollisuudet nousta nopeasti antamaan vahvempi panos isänmaamme ja sen kansalaisten hyväksi.

 

Puoluekokouksen on kyettävä kahteen merkittävään ratkaisuun:

1. Kirkastamaan keskustapolitiikan aatteellinen sisältö tähän päivään ja huomisen haasteisiin.

2. Löytämään puolueelle johto, joka kykenee innostamaan, yhdistämään ja viemään sanomamme perille.

 

* * * *

Hyvinvointimme haastetaan nyt voimakkaasti maailmalta, mutta myös maan sisältä.

Eurooppa on velkakriisissä. Kasvu on hiipunut. Oikeiston ja vasemmiston perinteiset aatteet ovat ajautuneet umpikujaan.

Kataisen hallituksen vastaus haasteisiin on ollut ajelehtiminen vailla yhteistä linjaa. Sen politiikan tärkein yhteinen nimittäjä on keskittäminen kaikilla elämänaloilla, taloudessa, valtion hallinnossa, kuntakentällä, liikennehankkeiden rahoituksessa, koulutuksessa ja monessa muussa.

Tällainen turmelee toivon monilta. Se uhkaa jättää vajaakäytölle laajan maan monet mahdollisuudet.

Suomen menestys uhkaa murtua myös sisältä. Koulujen työrauha horjuu, työpanoksen määrä vähenee tällä menolla yli miljardilla tunnilla vuodessa. Työpaikat ja verotulot karkaavat maailmalle.

Kansan kahtiajako kasvaa, yhteenkuuluvaisuus heikkenee ja syrjäytyminen lisääntyy.  Kohtuullisuus on joutunut antamaan tilaa ja sijaa kohtuuttomuudelle ja itsekkyydelle.

• Keskustan vastuullisen vapauden aate yhdistää oikeudenmukaisuuden, työn ja yritteliäisyyden.  Se kutsuu myös työhön henkisten, hengellisten, sosiaalisten ja ympäristöarvojen puolesta.

 

Näistä lähtökohdista Keskustalla on mielestäni kolme suurta tehtävää:

1. Huolehtia koko Suomesta, ihmisten työstä, toimeentulosta ja turvasta maan eri osissa

2. Ponnistella oikeudenmukaisemman ja kohtuullisemman puolesta

3. Tukea osaamisen, yrittäjyyden ja ahkeruuden asiaa

 

 

1. Huolehtia koko Suomesta, ihmisten työstä, toimeentulosta ja turvasta maan eri osissa

Tämä tarkoittaa

• entistä lujempaa ja näkyvämpää asettumista maakuntien sekä kuntien ja niiden itsenäisyyden ja modernin yhteistyön tueksi (vrt. suurkuntahanke)

• maakuntiin koulutusmahdollisuuksien edellytysten kohentamista esitettyjen leikkausten sijaan. (vrt. AMK- ja yliopistoleikkaukset)

• alueiden omien elinkeinojen - metsien, peltojen, kaivostoiminnan, matkailun ja monien muiden mahdollisuuksien vauhdittamista, turvaamalla yritys- ja innovaatiorahoitus leikkausten sijaan (vrt, maakuntien innovaatio-, energia-, yritysrahoitukseen, sekä maatalouteen ja maakuntien kehittämisrahoitukseen kohdistuneet leikkaukset)

• ponnisteluja valtion paikallisen palveluvarustuksen kohentamiseksi nykyaikaisin välinein (vrt. verotoimistojen ja poliisin palveluiden keskittäminen)

• työtä liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin, tiestön, rautateiden, lentoliikenteen sekä viestintäyhteyksien voimavarojen lisäämiseksi myös suurten keskusten ulkopuolisessa Suomessa. (vrt. alemmanasteisen tiestön määrärahojen suuret leikkaukset)

• voimakkaita toimia puhtaan kotimaisen ruoan puolesta

 

2. Ponnistella oikeudenmukaisemman ja kohtuullisemman puolesta

Siksi on

• parannettava heikoimpien turvaverkkoja, varmistettava päivätyönsä tehneiden tuki ja turva (vrt. hallituksen perusturvauudistus)

• näytettävä kaikessa, että nyt on tavallisen perheensä ja lähimmäistensä hyväksi puurtavan vuoro (vrt. bonuspalkitut, avain- tai erityisryhmät)

• autettava syrjäisen maaseudun ja suurten kaupunkien asumislähiöiden erityisissä ongelmissa (vrt. palvelujen saatavuuden ja syrjäytymisen ongelmat)

• osoitettava vahvimmille suurempi taloudellinen ja moraalinen vastuu yhteiskunnan eheydestä

• palattava matalampien tuloerojen tielle ja tarjottava tuettavallekin vastuuta (vrt. tarpeeseen kiristää suhdanneluonteisesti suurituloisimpien verotusta)

 

3. Tukea osaamisen, yrittäjyyden ja ahkeruuden asiaa

• on annettava voimakas tuki perheille ja kouluille lasten ja nuorten kasvatus-, koulutus- ja sivistystehtävässä (vrt. suuremmat luokkakoot, kyläkoulujen säilyttäminen ja kotihoidon tuki)

• on kannustettava aineellisesti ja henkisesti itsensä likoon panemista ja yrittäjyyttä, helpotettava yrityksen perustamista ja kasvua (vrt. tarpeeseen nopeista pk-yritysten verokannusteista)

• on edistettävä sellaisen kansallisen konsensuksen hakemista, jossa sitoudutaan tekemään enemmän työtä, nopeuttamaan kasvua ja luomaan sitä tietä edellytykset julkisten menojen hillitymmille leikkauksille (vrt. näkemykseeni pienemmistä kehysriihileikkauksista, jos yrittäjyyden ja työn lisäämistä kannustetaan)

• on tuettava Suomen aktiivista roolia EU:ssa ja maailmalla yhdistämällä isänmaan edun ja tämän päivän tosiasiat

 

Tähän kaikkeen tarvitaan vahvaa valtiota mahdollisuuksien luojana oikeudenmukaisuuden tuojana ja huolenpidossa koko maasta!

 

* * * *

Keskusta on kansanliike, joka tarvitsee käyttövoimakseen voimakasta asiaan tarttumista, korkeaa profiilia ja kansan innostamista.

Johdolta tämä kaikki edellyttää kansanomaisuutta, sanavalmiutta, kykyä sovitella toisin ajattelevien kanssa ja yhdistää keskustan oma kenttä.

Annan suuren arvon ehdokkaaksi jo ilmoittautuneille Mari Kiviniemelle ja Paavo Väyryselle.

Uskon, että tässä Keskustan kannalta historiallisessa tilanteessa voin yhdistää laajan keskustakentän eri tahot yhteisiin ponnisteluihin Suomen ja suomalaisten hyväksi.

Siksi olen nöyrällä mielellä ja innostuneesti käytettävissä Keskustan puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen,16.3. 2012

 

Jättisiivu sijoittajille

Maanantai 12.3.2012 klo 8:30

 

”Kreikan valtion velkojen leikkaus onnistui” oli perjantain 9.3. iloisten Kreikka-uutisten kärki.

Yleiseksi käsitykseksi jäi, että nyt pantiin yksityiset sijoittajat tiukoille ja euromaiden tuki voidaan käyttää kreikkalaisten lasten ja sairaiden tilanteen helpottamiseen.

 

Tämä ei ole koko totuus. Sijoittajat suostuvat kyllä leikkaamaan Kreikka-saataviaan suunnilleen sen verran, mihin niiden velkapapereiden arvo on markkinoilla jo leikkautunut. Vastineeksi sille euromaiden kriisirahasto ERVV:n Kreikka- tuesta ylivoimainen valtaosa kanavoituu nyt kuitenkin Kreikan kautta takaisin pankeille ja muille sijoittajille.

 

Yhteensä noin 30 miljardia euroa ERVV:sta osoitetaan velkojen leikkaukseen osallistuville sijoittajille kautta maailman. Vajaat 49 miljardia osoitetaan Kreikan omien pankkien pääomittamiseen ja taseiden korjaamiseen. Tämän lisäksi 52,3 miljardia on tarkoitus käyttää erääntyvien lainojen takaisin maksamiseen.

 

Kaikissa sanotuissa järjestelyissä on viime kädessä kysymys siitä, että sijoittajien riskit jaetaan nyt uudelleen. Kreikan ajautuessa hallitsemattomaan konkurssiin, riskit kaatuisivat täysin sijoittajien ja niiden kotivaltioiden piikkiin. Nyt pankkien riskit sosialisoidaan euromaille, muttei suinkaan sen mukaan, minkä verran mistäkin maasta on Kreikkaan sijoitettu, vaan lähinnä kansantalouden koon mukaan.

 

Tällä mallilla yhteisiä euro-pelisääntöjä ensimmäisinä rikkoneet Ranska ja Saksa siirtävät vastuitaan oman maansa sijoittajista kohtuuttomasti muille, myös  Suomelle.  Saamamme vakuudet eivät paljon taakkamme kevennä.    

 

Lisätietoja: Mauri Pekkarinen

0505113097

Vihreät kivihiilen asialla ?

Maanantai 5.3.2012 klo 17:37



Vihreä ympäristöministeri esitteli jälleen energiapoliittisia linjauksiaan vaatimalla tällä kertaa turpeen käytön nopeaa lopettamista.  Esitys sai paljon julkisuutta. On kysyttävä, millä Vihreät tuottaisivat energian suomalaisten tarpeisiin!

 

Viimeksi vuonna 2010 energiastrategiasta päätettäessä puolue tuomitsi jo vesivoiman ja ydinvoiman lisärakentaminen. Nyt Vihreät siis vaativat turpeen nopeaa alasajoa puhumatta tälläkään kertaa saastuttavan tuontipolttoaineen, kivihiilen, käytön lopettamisesta. Kivihiiltä käytetään Suomessa 2,5 – 3 kertaa turvetta enemmän.     

 

Vihreät tukivat edellisen hallituksen aikana Keskustan johdolla tehtyjä ratkaisuja uusiutuvan energian lisäämiseksi. Tarvittavasta energiasta niillä parhaimmassakin tapauksessa voidaan tyydyttää korkeintaan  40 % vuoteen 2020 mennessä. Nyt tämäkin vaarantuu, koska Kataisen hallitus on Vihreiden tuella heikentänyt monilla ratkaisuilla uusiutuvan energian lisäkäyttöä.

 

Mielestäni suomalaisilla on nyt perusteltu oikeus kuulla, millä Vihreät tyydyttäisivät tulevaisuudessa energiatarpeemme, sen 60 % , joka vuonna 2020  on tarkoitus tuottaa muilla kuin uusiutuvilla vaihtoehdoilla? Vaikka kaikki energiaa käyttävä teollisuus ajettaisiin maasta ulos, ei uusiutuvan energian lisääminen, mitä suuresti kannatan, riitä edes kotitalouksien ja palvelujen tarpeisiin.

 

Kun Vihreä puolue on tuominnut muiden vaihtoehtojen käytön, onko sen ratkaisu siis kansallisen strategian vastaisesti kivihiilen lisäkäyttö, vai mikä?      

 

Vuoden 2010 Suomen ilmasto-ja energiastrategian mukaan kivihiilen ja öljyn käyttöä tullaan vähentämään lämmön ja sähkön tuotannossa nopeasti ja ajamaan se kutakuinkin alas 2020 –luvun alkupuolella. Myös turpeen käyttöä strategia lupaa asteittain vähentää.

 

Mauri Pekkarinen 0505113097

 

 

Kolmannen vaihemaakuntakaavaseminaarin avaus Jyväskylän Paviljongissa

Perjantai 2.3.2012 klo 13:56


Kolmannen vaihemaakuntakaavaseminaarin avaus
(Työseminaari maakuntavaltuutetuille ja muille kuntien edustajille)

Jyväskylän Paviljonki 2.3.2012

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen:

Alueiden käyttöä maakunnassa ohjaava maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa keväällä 2007. Ympäristöministeriö vahvisti sen pari vuotta myöhemmin.

Samoihin aikoihin valmistui Suomen ilmasto- ja energiastrategia. Sen mukaan Suomessa tullaan lisäämään uusiutuvan energian, erityisesti puun ja tuulivoiman käyttöä merkittävästi jo seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Energia- ja ympäristönäkökohtien ohella linjauksilla on myös suuri työllisyysmerkitys.

Kotimaisen energian lisääminen johtaa samalla öljyn ja kivihiilen käytön likimain lopettamiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Myös turpeen käyttö kääntyy laskuun vuosikymmenen kuluessa. Puun oheispolttoaineena turvetta tultaisiin siis jonkin verran vielä käyttämään.

Energiaomavaraisuus eli suomalaisesta energiaraaka-aineesta tuotetun energian osuus nousisi ehdotuksen mukaan merkittävästi, noin 10 prosentilla, noin 30 TWh:lla.

Likipitäen kaikkien muiden maakuntien tapaan myös Keski-Suomen liitto päätti käynnistää erillisen vaihekaavan rakentamisen, joka keskittyi alkuvaiheessa vielä tarvittavien turvealueiden varauksiin. Sittemmin vahvasti esille nousivat myös tuulivoiman rakentamiseen tarvittavat alueet.

Vaihekaavaa ei tarvita siksi, että turve- ja tuulivoimarakentaminen ei olisi mahdollista ilman sitä. Nykyjärjestelmä on mahdollistavampi kuin mihin tällä vaihekaavahankkeella tähdätään.

Erityisesti turpeen osalta vaihekaava onkin perusteltu siksi, että sillä voidaan tunnistaa tarkoitukseen parhaiten soveltuvat ja jo ennalta eliminoida tuotannon piiristä pois siihen sopimattomat alueet, minimoida erityisesti turpeentuotannon vesistövaikutukset.

Turvetuotannon jäljet eivät ansaitse kiitosta monilla alueilla Keski-Suomessa. Sekä lupaehtojen tiukkuudessa että niiden toimeenpanossa ja valvonnassa on ollut puutteita. Humus ja kiintoaines eivät ole aina olleet hallinnassa.

Siksikin juuri Keski-Suomessa jok´ikisen potentiaalisen uuden turvetuotantoalueen käyttöön ottamiselle on asetettava tiukimmat mahdolliset ehdot. Sellaisiin ehtoihin jo lähtökohtaisesti kykenemättömät alueet on jo vaihekaavassa rajattava mahdollisten alueiden ulkopuolelle.

Rakennettua tuulivoimakapasiteettia ei Keski-Suomessa juuri ole. Myös tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden hallittu kaavallinen varautuminen on koko maakunnan yhteinen etu.

Näistä lähtökohdista kaavaluonnosta on valmisteltu.

Maakuntahallitus on suorittanut laajan kuulemiskierroksen. Olen ymmärtänyt, että sen tulokset on kymmenien yksityiskohtien osalta voitu ottaa huomioon.
Lakisääteisten kuulemis- ja muistutusmenettelyjen jälkeen ja ennen varsinaisen kaavaehdotuksen tekemistä maakuntahallituksessa ja sen nähtäville laittamista olemme Keski-Suomen liiton johdossa halunneet järjestää tämän epävirallisen tilaisuuden, jossa keskeiset maakunnan päättäjät voivat saada informaatiota ja antaa palautetta luonnoksesta.

Keski-Suomen turvemaiden pinta-ala on noin 350 000 hehtaaria. 83 prosenttia siitä eli 240 000 hehtaaria on ojitettu, tuotannossa on tänään noin 5 500 hehtaaria, vuosipoistuma on noin 300 hehtaaria, 3000 hehtaaria kymmenessä vuodessa.

VTT:n laskelman mukaan maakunnan turpeen käyttö edellyttäisi vuosikymmenessä noin 6000 uutta hehtaaria nettolisäystä.

Kaavaluonnos tunnistaa tuotantokelpoiseksi noin 7400 hehtaaria. Tuotantoon tuleva alue on realistisesti huomattavasti tätä vähemmän.

Keski-Suomi ei missään tapauksessa tule olemaan turveomavarainen. Turpeen käyttö on nyt noin 3,2 miljoonaa irtokuutiometriä. Loppuenergiana se tarkoittaa noin yhtä teravattituntia Suomen noin 310 teravattitunnin kokonaiskulutuksesta.

Suunnittelumääräykset tulevat olemaan tässä kaavaluonnoksessa paljon nykyisiä tiukemmat. Suunnittelumääräys ei voi mennä lain yli. Mutta turvetuotannon vesistövaikutusten minimoimiseksi ne on nyt tarkoitus asettaa niin tiukoiksi kuin ympäristölainsäädäntö sallii. Muutamille valuma-alueille kaavaluonnoksessa esitetään aivan erityisiä ehtoja.

Keski-Suomessakin toki tuulee. Mutta todellisia tuulisia alueita tuuliatlas tunnisti vähänlaisesti. Tähän kaavaluonnokseen tuulipotentiaalisista alueista rajautui merkittävä määrä pois eri syistä.

Luonnoksessa on tällä hetkellä jäljellä 9 tuulipuistoksi soveltuvaa aluetta. Laskennallisesti niihin voisi nousta yhteensä 130 kolmen MW:n myllyä, eli tehoja 390 MW. Todettakoon että koko maassa eriasteisia tuulituotantoalueita on tällä hetkellä jo noin 10 000 MW:n verran. Suomen tavoite on rakentaa maahan 2000 – 2500 MW:n kapasiteetti vuoteen 2020 mennessä.
Toiveeni on, että tämä aamupäivä edesauttaa kaavaprosessin viemistä eteenpäin ja parantaa entisestään tarvittavaa vuoropuhelua.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 28.2. Kreikka-keskustelussa

Torstai 1.3.2012 klo 9:41

 

Kreikan tarina eurossa kertoo karulla tavalla, kuinka suuri virhe oli rakentaa yhteisvaluutta niin erilaisille maille.

 
Välttämättömän talouskurin rikkoivat ensimmäisenä Saksa ja Ranska. Suomea ja Luxemburgia lukuun ottamatta muut tulivat perässä.


Kreikka ei ruvennut eurossa pelisääntöjä rikkomaan. Se ei ole täyttänyt niitä koskaan. Silti Suomikin, kokoomuksen ja sdp:n johdolla, liputti iloisesti Kreikan eurojäsenyyden puolesta.


Eurossa Kreikankin lainakorot romahtivat. Seurauksen oli velan kolminkertaistuminen. Syntyi suuri kupla ja maa menetti kilpailukyvyn.

Vasta USA:n finanssikriisi herätti markkinat. Alkoi valuvikaisen euroalueen velkakriisi.


Ensimmäisenä se iski juuri Kreikkaan. Suomen silloinen hallitus oli muiden mukana valmis ensiapuun, mutta vain ensiapuun ja edellyttäen, että potilas haluaa parantua.


Viimeistään viime kesänä kävi kuitenkin selväksi, ettei Kreikka ollut toiminut lupaamallaan tavalla eikä kyennyt kestävään muutokseen. Edellytyksiä uusille tukitoimille ei siis ollut.


Siksi jo tuossa vaiheessa Keskusta sanoi EI uusille apupaketeille. Edellytimme Suomen hallituksen ajavan nopeaa velkasaneerausta ja mahdollisuutta Kreikan jättäytymiseen euron ulkopuolelle.


Mutta vaikka Kreikka on pettänyt lupaukset ja sen edellytykset eurossa romahtaneet, Kataisen - Urpilaisen hallitus on ollut valmis sekä uusiin Kreikka- paketteihin että kriisirahastojen vastuiden ja riskien valtavaan kasvattamiseen.
Kreikan uuden tukipaketin onnistuminen on tyhjän päällä.


Hallitus sanoo,

 
- että Kreikan talouden raju supistuminen pitäisi kääntää pikaisesti auttajiaan nopeampaan kasvuun,
- että maan julkisen talouden tolkuton alijäämä pitäisi jo pikimmiten vääntää 10 miljardin euron perusylijäämäksi,
- että pitäisi ja pitäisi ….


Keskustan eduskuntaryhmä ei usko tällaisiin taikatemppuihin. Emmekä ole yksin. Luottoluokittaja on laskenut Kreikan lainat roskaluokkaan. Eikä Saksan sisäministerikään jaksanut enää sunnuntaina "pitää suutaan kiinni".


Arvoisa puhemies !


Kreikan itsenäiselle selviytymiselle eurossa ei ole olemassa uskottavaa näkymää. Jatkuvilla satojen miljardien tukipaketeilla maata toki voidaan roikottaa eurossa ja taata kriisin jatkuminen koko euroalueella. Mutta sellainen ei ole oikein kreikkalaisille, ei suomalaisille eikä koko Euroopalle.

Kannettu vesi ei pysy Kreikankaan kaivossa. Maa tarvitsee vielä 40 - 50 %:n suuruisen devalvaation.


Saksan ja Ranskan johdolla yritetään nyt uskotella, että Kreikka pystyisi sellaiseen sisäisellä devalvaatiolla ja euron jäsenenä. Tosiasiassa ne pelaavat aikaa ja laittavat meidät keventämään pankkiensa tappioita ei vain Kreikassa, vaan muissakin kriisimaissa.


Arvoisa Puhemies !


Suomella on nyt kolme vaihtoehtoa:

- Yksi on ottaa hallituksen linjalla muiden maiden ja sijoittajien uusia ja taas uusia miljardivastuita veronmaksajiemme piikkiin.
- Toinen on eristäytyä Hiidenkivelle perussuomalaisten tapaan ja sanoa ei koko pahalla maailmalle.
- Kolmas ja keskustan mielestä ainoa kestävä vaihtoehto on yhdistää Suomen etu ja euro-kriisin tosiasiat.


Siksi Keskustan mielestä Kreikalle ja koko euroalueelle välttämätön ratkaisu on tehtävä heti:

 
- Kreikkaan sijoittaneiden ja niiden kotimaiden on tunnustettava maan luisuminen maksukyvyttömyyteen ja kannettava siitä vastuu.
- Samalla Kreikka on siirrettävä hallitusti euron ulkopuolelle.
- Uuden devalvoituvan valuuttansa turvin - ja IMF:n ja EU avulla - Kreikka voi saavuttaa kilpailukyvyn ja yltää kasvuun.

 
Tämän kaiken sanominen sopii juuri Suomelle paremmin kuin yhdellekään toiselle euromaalle. Me olemme eläneet ja haluamme jatkossakin elää eurossa sen pelisääntöjen mukaan. Silti meistä uhkaa tulla suhteellisesti euro-kriisin suurin maksaja.


Vaikka hallituksen vakuusjärjestely voisikin jonkin verran vähentää uudesta Kreikka-paketista syntyviä riskejä, 6,65 miljardin takausvastuut eivät tee oikeutta laskunsa aina maksaneille suomalaisille.

Edellä olevan perusteella esitän,

että hallituksen tiedonanto Kreikan II-tukipaketista ei luo uskottavia edellytyksiä maan selviytymiseksi taloudellisesti kestävälle uralle,
että eduskunta katsoo esityksen olevan Suomen kansallisen edun vastaisen eikä hyväksy Suomen osallistumista Kreikan II tukipakettiin,
sekä toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

 

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen