Nyt kansallistamaan!

Maanantai 10.10.2011 klo 23:23

Pahiten velkaantuneiden euromaiden Kreikan, Irlannin, Portugalin, Italian ja Espanjan velkataakka on jo pitkälti yli 3000 miljardia euroa. Se on yli 60 kertaa Suomen valtion budjetti.  Kolme ensin mainittua maata eivät ole aikoihin saaneet rahaa normaaleilta velkamarkkinoilta.  Euromaat ja osin IMF lainoittavat suoraan tai takauksin niiden rahoitustarpeet.

Lue lisää »

Jämsä maakunnan ydinaluetta

Maanantai 10.10.2011 klo 23:20

Muutamassa vuosikymmenessä Keski-Suomesta on rakentunut yksi maamme selväpiirteisimmistä maakunnista. Lähes kaikki tärkeimmät talouden, infrastruktuurin ja palvelujen alueelliset rakenteet jäsentyvät meillä Keski-Suomen maakunnan rajoja mukaillen.

Lue lisää »

Vastuut velkamaista 2-kertaistuvat

Keskiviikko 5.10.2011

Keskusta vastusti aikoinaan Suomen liittämistä euroon. Lipposen ja Niinistön johdolla Suomi euroon vietiin ilman kansanäänestystä.

Euron valuviat paljastuivat jo pari vuotta sitten.  Pienet velkaantuneet euromaat ajautuivat velkakriisiin. Niille annettiin hätäapua ja mahdollisuus kääntää suunta parempaan. Irlanti näyttää onnistuvan, Portugali on tiukoilla ja Kreikka kuilun pohjalla. Kaikenlisäksi kriisi uhkaa Italiaa ja Espanjaa.  

Tässä tilanteessa Euroopan johtajat esittävät nyt rajuja lisäyksiä kaikkien euromaiden yhteiselle vastuulle. Nyt meidän piikkiin voidaan muun muassa auttaa velkamaiden pankkeja, ostaa holtittomasti rahaa sijoittaneiden pelureiden salkuista.   Kataisen – Urpilaisen hallitus on hyväksynyt linjan. Samaan päätyi tänään eduskunnan enemmistö.

Keskusta ei voinut hyväksyä uutta linjaa. Jo ennen vaaleja rajasimme Suomen avun ensiavuksi ja tarkasti määriteltyihin avustusmuotoihin.

Kreikan, Portugalin, Irlannin, Italian ja Espanjan valtionvelkojen määrä on noin 3.300 miljardia euroa.  Se on yli 60 kertaa Suomen valtion vuosibudjetti. Näiden selviytymisen veloistaan pitää olla ao. maiden ja niitä rahoittaneiden pankkien ja muiden rahoituslaitosten asia. Elleivät ne selviä velkamaiden maksukyvyttömyydestä aiheutuvista tappioista on niiden kotimaiden hallitusten ja veronmaksajien asia pääomittaa pankkejaan. Se ei voi olla Suomen tapaisen maan asia.  Miksi meidän pitäisi olla pelastamassa nyt englantilaisia, ranskalaisia tai saksalaisia pankkeja.

Lopettamalla rahan kasvava lappaminen nyt ei vain valtioille vaan myös pankeille ja muille sijoittajille vain pitkittää sairautta.

Ohessa kirjoittamani keskustan vastalause hallituksen esitykseen.

 

Vastalause

Euroopan valuuttaunioni ja yhteisvaluutta näkivät päivänvalonsa 1.1.1999.  Alun alkaen oli selvää, että euroalueesta oli tuleva hyvin erilaisten maiden rahaliitto. Talouden rakenne, tuottavuuskehitys ja toimintakulttuuri olivat hyvin erilaisia euroalueen eri puolilla.

Suomen valmistellessa omia ratkaisujaan vuosina 1997 – 1998  Suomen keskustan kanta oli, muun muassa sanottuun erilaisuuteen viitaten, ettei Suomen tule liittyä ainakaan siinä vaiheessa yhteisvaluutta-alueeseen. Viittasimme myös siihen, että kaltaisemme muut Euroopan pohjoiset maat jättäytyivät pois rahaliitosta. 

Tanskan, Ruotsin ja eräiden muidenkin maiden tapaan esitimme asiasta kansanäänestystä. Sitä Lipposen - Niinistön hallitus ei hyväksynyt. Silloisten hallituspuolueiden voimin Suomi liitettiin rahaliittoon.  

Yhteisen rahaliitto ei ollut kuitenkaan kykenevä huolehtimaan finanssipolitiikan kurinalaisuudesta. Niitäkin pelisääntöjä, jotka rakennettiin, rikottiin vuosia monien maiden toimesta.

Tällainen euroalue tarjosi holtittomimminkin eläneille  maille sateenvarjon, jonka turvin ne saattoivat kuluttaa vuosien ajan enemmän kuin tienasivat. Julkisen talouden alijäämistä  tuli tapa ja velan kansantuoteosuus nousi monissa maissa yli kestokyvyn. 

Keväällä 2010 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkimainingeissa euroalueen valuviat tulivat päivänvaloon. Ensimmäisenä kriisi iski Kreikkaan. Kohta markkinoiden epäluulo kohdistui myös kahden muun pienen euromaan, Irlannin ja Portugalin, kykyyn selvitä velkavastuistaan.  

Muiden euromaiden mukana keskustajohtoinen hallitus piti perusteltuna löytää ratkaisu, joilla ongelmien laajempi leviäminen estettäisiin. Olimme siksi valmiita osallistumaan yhteisiin muiden euromaiden ja IMF:n kanssa päätöksiin, joilla Kreikan akuuttia kriisiä pyrittiin lievittämään lainaohjelmalla. Näköpiirissä olleiden Irlannin ja Portugalin ongelmien kärjistymiseen varauduttiin perustamalla väliaikainen Euroopan rahoitusvakausväline, ERVV.

Jäsenmaiden takausvastuulla olevan ERVV:n luototusmahdollisuudet mitoitettiin niin, että niillä kyettäisiin rajaamaan kriisi sanottuihin pieniin euromaihin ja vain niihin.

Voimassa olevan ERVV:n toimintamuodot ovat kapeat ja tarkoin rajatut. Se voi luotottaa vain suoraan velkaohjelmaan tulevaa maata. Luototuksen ehtona on tiukka sopeutusohjelma.

Keskustajohtoisen hallituksen linja euron vakauttamisessa perustui tiukkaan ehdollisuuteen, kansallisen suvereniteetin säilyttämiseen ja siihen, että ongelmiin ajautuneet maat noudattavat talouspolitiikassaan sopeutusohjelmia tuen vastineeksi.

                                                                 * * *

Kevään 2011 ja kesän 2011 aikana on käynyt selväksi, ettei velkaongelma helpota kaikissa tuen piiriin jo tulleissa maissa. Erityisesti Kreikka ei ole onnistunut kääntämään talouttaan sopeutusohjelman edellyttämään suuntaan. Myös Portugalilla on ongelmia. Aivan uuden uhkan euroalueen velkakriisiin on tuonut markkinoiden epäluottamus Italian ja Espanjan kykyyn selviytyä velkavelvoitteistaan

Euromaiden johtajien linjausten mukaisesti Suomen hallituksen vastaus kriisin vaikeutumiseen on nyt lakiesitys Euroopan rahoitusvakausvälineestä annetun lain muuttamiseksi.

Esitys liki kaksinkertaistaa ilman korkoja euromaiden vastuulla olevat takaukset väliaikaiselle kriisirahastolle ERVV:lle  ja valtuuttaa kriisirahaston moniin uusiin toimiin yhä harvempien taloudeltaan terveiden euromaiden kasvavalla yhteisvastuulla:  

- Esitys antaa ERVV:lle oikeuden ostaa valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta.

- Esitys antaa ERVV:lle mahdollisuus ennakollisen tuen antamiseen valtioille, joilla ei ole vahvistettua talouden sopeutusohjelmaa.

- Esitys antaa ERVV:lle mahdollisuuden ongelmiin ajautuneen rahoituslaitosten pääomittamiseen ao. valtion pyynnön pohjalta.

Nämä linjaukset ovat radikaalisti vastoin Suomen tähänastista kantaa. Ratkaisuaan hallitus perustelee sillä, että takausvastuillemme saadaan nyt vakuudet. Vaikka jonkin määräisiä vakuuksia saataisiinkin, täysimääräisistä, likvideistä, vakuuksista ei ole kuitenkaan minkäänlaisia takeita. Tätä käsitystä vahvistaa myös se tosiasia, ettei lakiesitys sisällä mainintaa vakuuksien saamisesta takauksia myöntäville maille.    

Emme voi hyväksyä ERVV:n muutosesityksen mukaista lisärahoituksen osoittamismahdollisuutta kriisimaille ja niiden velkojille. Emme liioin hyväksy ERVV toimintamuotoihin esitettyjä muutoksia, jotka vievät kohti eurobondeja, uusia yhteisvastuulla olevia finanssipoliittisia toimenpiteitä.     

Tämä menettely johtaa euroalueen yhteisvastuullisten taakkojen valtavaan kasvuun ja taakankantajien samanaikaiseen vähenemiseen sitä mukaan kun uudet maat joutuvat turvautumaan ERVV:n rahoitukseen. Menettely pitkittää, syventää ja laajentaa kriisiä entisestään. Esityksellään hallitus tukee kehitystä, joka johtaa kriisin kautta ns. pakottavan vallankäytön lisäämiseen ja vie kohti liittovaltiota.

Hyviä ja helppoja vaihtoehtoja velkakriisin hoitamiseksi ei ole. Kaikissa vaihtoehdoissa etenkin euroalueen talouden kehitysnäkymät ovat ankeat. Tällä puolestaan on heijastusvaikutukset koko maailman talouteen. 

Tiedemiesten ja ekonomistien vastaus kriisistä selviytymiseksi on eri puolilla Eurooppaa yhä useammin hallittu velkasaneeraus euromaiden yhteisten kasvavien tukitoimien sijasta.

Yhdymme tähän näkemykseen. Pidättäytymällä mittavista uusista tuista voidaan nopeuttaa hallittujen velkasaneerausten toteutumista pahimpiin ongelmiin joutuneissa maissa. Kun uutta tukirahaa ei anneta kriisimaille ja niiden rahoittajille, niiden on pakko löytää ratkaisut ongelmiinsa velkasaneerauksen tietä.  

-  Tämä lopettaisi kriisimaiden yli varojensa elämisen ja asettaisi näiden maiden elintason oman kansantalouden sallimalle tasolle. 

-  Tämä tarkoittaisi holtittomasti lainarahaa myöntäneille pankeille ja muille rahoitusinstituutioille suuria menetyksiä. Niiden mahdollinen pääomittaminen jäisi puolestaan näiden pankkien kotimaille eikä hallituksen lakiesityksen mukaisesti maksukykyisten euromaiden veronmaksajien vastuulle.   

Näkemyksemme on, ettei Suomen tule hyväksyä hallituksen esitystä Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n muuttamiseksi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallituksen esitys Euroopan rahoitusvakausvälinettä  koskevasta puitesopimuksen muuttamisesta hylätään.

Helsingissä 21päivänä syyskuuta 2011