Eurosta, euroalueesta ja SDP:stä

Maanantai 14.2.2011

Suomi sukelsi sitten Lipposen ja Niinistön johdolla euroon, yhteisvaluuttaan, yhteiseen keskuspankkijärjestelmään ja sitoutui osaltaan samalla pelisääntöihin, joita eurossa tulisi noudattaa.

Yhdellekään Pohjoismaalle ratkaisu ei ollut helppo. Kysymystä selviteltiin muun muassa Ruotsissa professori Calmforsin johdolla ja Suomessa professori Jukka Pekkarisen johdolla.

Erityisesti Calmforsin raportti, mutta varovasti myös Pekkarisen raportti näkivät laajan eurooppalaisen yhteisvalutta-alueen sisältävän myös riskejä pohjoismaiden kannalta. Erityisesti talouden epäsymmetrian nähtiin tuottavan ongelmia

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että euro käyttäytyy alueensa kansantalouksien valtaenemmistön mukaan ja EKP:n ensisijainen tehtävä on hintavakauden varmistaminen eikä siitä huolehtiminen, miten valuutta-alueen yksittäisen talouden käy.

Euro ei siis reagoisi esimerkiksi Pohjolalle tärkeän metsäteollisuuden ahdinkoon, jos sellainen reagoiti ei olisi hyväksi Keski - ja Etelä-Euroopan talouden kannalta.

Sinipunan eurohaluja ei mikään kuitenkaan pidätellyt. Kansanäänestystä kokoomus ja SDP eurosta halunneet. Koko Keskusta, Vuokko Rehniä lukuun ottamatta, äänesti ratkaisua vastaan. Mutta euroenemmistö voitti. Keskusta teki päätöksensä puoluekokoukselle valmistelemani raportin pohjalta. Sen keskeinen sanoma oli, ettei Suomen pidä mennä euroon ainakaan niin kauan kuin talouden rakenteelta lähinnä meidän kaltaiset maat, Tanska ja Ruotsi ja jossain mielessä Englantikin, jäävät rahaliiton ulkopuolelle.

Toki eurosta on taakse jääneiden vuosien aikana ollut vakauttavaa apuakin Suomelle. Mutta niin oli vakaata euroalueen ulkopuolellakin. Lipposen ja Niinistön oppitunnit eduskunnassa siitä, kuinka Tanskan ja Ruotsin käy euron ulkopuolella huonosti. Mutta miten on käynyt?

Kun metsäteollisuuden rakennemuutokset alkoivat ravistella metsätalousmaita noin viisi vuotta sitten, ”jäykän euron Suomesta” hävisi yhteensä kymmenen sellu tai paperitehdasta, ”joustavan kruunun Ruotsista” yksi samassa ajassa. Työpaikoissa kyse oli tuhansista leipäpuista.

Metsäteollisuuden rakennemuutosta seurannut lama ei ainakaan ole korjannut Suomi vastaan Tanska ja Ruotsi asetelmaa. Euroalueella me nyt sitten kannamme täydellisen vastuun valuutta-alueemme vastuuttomimpien tekemisistä. Ruotsi ja Tanska kantavat sen pienemmän siivun, minkä itse hyväksi näkevät.

Suomessa näytelmän antisankarit löytyvät SDP:n joukoista. Pääministeripuolueena SDP vei Suomen euroon ja nyt oppositiossa, viimeksi tänään ma 14.2., kaikesta vastuusta väistyen Lipposen suosikki Urpilainen yrittää väittää, ettei meidän olisi tarvinnut kantaa Kreikasta ja Irlannista vastuuta.

Se sokea Kreettakin on kuullut, jos ei nähnyt, että kaikkialla siellä muualla euroalueella, missä demarit ovat vallassa, he ovat kantaneet vastuun. Meillä perussuomalaisten pelossa he pyrkivät pakoon! Mutta sellainenhan ei Suomen euroon viejiltä onnistu!

Mauri Pekkarinen

Arkistosta: 12.1.2011Taso -hanke käynnistyy

Perjantai 11.2.2011 klo 19:21

Saarijärven reitin tila ja siihen vaikuttavat asiat nousivat näyttävästi keskusteluun syksyllä 2008. Eri osapuolet olivat olleet reippaastikin eri mieltä vesistön kuntoon vaikuttavista tekijöistä.

Lue lisää »

Arkistosta, tammikuu 2011: Energiaverot pääsyyllinen energian hinnan nousuun

Perjantai 11.2.2011 klo 18:54 - Mauri Pekkarinen

Sähkön ja lämmön tuntuvat hinnannousut ovat puhuttaneet viime päivinä paljon. Ja aiheesta. Syyksi tapahtuneeseen on esitetty muun muassa uusiutuvan energian pakettia. Uusiutuva on kuitenkin väärä syypää.

Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleet energiaveron korotukset merkitsevät  700 miljoonan euron lisälaskua energian käyttäjille. Suurimman lisäverotaakan kantavat sähkön käyttäjät. Osansa taakasta saa myös lämpö.

Energiaverokorotusten isä on valtiovarainministeri Katainen. Hän lupasi  työnantajajärjestöille muuta hallitusta kuulematta yritysten kela- maksun poistamista. Valtiontalouteen näin syntynyt monen sadan miljoonan euron aukko piti täyttää. Energiaverojen nosto oli VM:n esitys.

Lue lisää »

Arkistosta, vuodenvaihde 2011: Ajankohtaisia haasteita vuoden vaihtuessa

Perjantai 11.2.2011 klo 18:52 - Mauri Pekkarinen

Suomi käy uuteen vuoteen lumisena ja kylmänä. Valtiollisesti asemamme on vakaa ja arvostettu. Kansakuntana jätimme taaksemme kokonaisuutena hyvän vuosikymmenen. USA:sta lähtenyt talouden lama rantautui Eurooppaankin vuosikymmenen lopulla. Kovimmin se iski kalliita investointi- ja kulutustavaroita vieviin maihin kuten Suomeen.

Lue lisää »

Arkistosta, joulukuu 2010: Ei piikkiä auki uusille Kreikoille

Perjantai 11.2.2011 klo 18:50 - Mauri Pekkarinen

Irlannin valtionlainojen korot ovat sitten nousseet vinhasti. Maan julkinen velka on puolestaan kasvanut juuri pankkisektorin kustannusten vuoksi merkittävästi. Bruttovelka karkasi vuoden 2007 25%/bkt:sta noin 100%:iin tänään.

Lue lisää »