Sipilän hallitus ei leikkaa kunnilta

Share |

Keskiviikko 5.4.2017


Kunnallisvaalien alla kuntatalouden leikkaukset ovat olleet vahvasti esillä. Leikkaaminen kuntien valtionavustuksista tarkoittaa sitä, että valtio ei osoita kunnille niiden lakisääteisiin tehtäviin, muun muassa peruskoulun, päivähoidon, lukion sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin niin paljon rahaa, kuin laissa on määrätty. Vuosikymmenten varrella eri väriset hallitukset ovat nipistäneet enemmän tai vähemmän velvollisuuksistaan kunnille.

 

Näiden kunnallisvaalien alla on keskusteltu siitä, mitä edelliset Kataisen/Stubbin hallitukset tekivät ja mitä tekee nykyinen Sipilän hallitus. Viimeksi seurasin asiaa Vihreiden vaalitentissä ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kataisen/Stubbin hallitukset leikkasivat Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisten laskelmien mukaan valtionosuuksista vuosina 2012-2015 yhteensä reilusti yli 4 miljardia euroa, enimmillään vuodessa lähes 1,5 miljardia euroa. Esimerkiksi Jyväskylältä leikkaus oli vuodessa enimmillään yli 25 miljoonaa euroa.

 

Euromääräisesti suurimpina leikkaukset kohdistuivat sosiaali- ja terveyspalveluihin, seuraavaksi suurimpina peruskouluun, lukioon ja lasten päivähoitoon. Osa leikkauksista näkyi suoraan palvelujen huonontumisena, sillä erittäin monissa kunnissa valtion rahan väheneminen korvattiin nostamalla veroprosenttia.

 

Toisissa kunnissa otettiin lisää velkaa. Niinpä kuntien velan määrä kasvoi sanottuina vuosina 2012-2015 yhteensä noin 5 miljardilla eurolla, konsernivelat mukaan laskien tätäkin enemmän. Veroprosentteja noina vuosina tehtiin useimmissa kunnissa, yhteensä huikeat 464 kertaa.

 

Kataisen/Stubbin hallitukset panivat julkisen talouden ikävät leikkaukset suurelta osaltaan kuntien päättäjien tehtäväksi.

 

Myös Sipilän hallitus on joutunut leikkaamaan monesta. Eikä ihan aina oikeudenmukaisimmalla tavalla. Mutta kuntien valtionosuuksista se ei ole leikannut, eikä leikkaa indeksitarkistusten jäädyttämistä, 75 miljoonaa euroa, lukuun ottamatta. Ne jäädytetään kaikkialla yhteiskunnassa. Näin on, vaikka tuon tuosta julkisuudessa yritetään vähintään vihjaista, että ”kyllä se Sipilän hallitus jatkaa samaa leikkauslinjaa”. Viimeksi tällaiseen väitteeseen törmäsin kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Nykyisen hallituksen linja on siis radikaali muutos aiempaan menoon. Hallituksen ja eduskunnan on kannettava leikkausvastuu, ei kuntapäättäjien. Siksi nyt ei leikata peruskoulusta, päivähoidosta, lukiosta eikä sosiaali- ja terveyspalveluista. Valtio osoittaa kunnille näihin tehtäviin sen, mikä on laissa sovittu. Niihin kustannuksiin, joita alennettiin kiky-sopimuksella, valtio ei lähetä valtionosuuksia. Aivan kaikkia kustannusten alentamisia kunnat eivät tosin kykene toteuttamaan heti vuonna 2017. Uusi suunta näkyy nyt kuitenkin siinä, että tälle vuodelle veroprosenttejaan nosti vain 40 kuntaa ja laski 14 kuntaa.

 

Yksi ikävimmistä, ei-kuntaleikkauksista, ovat ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Ne ovat täysin ylimitoitettuja. Suhteessa paljon vaikeampia kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja yliopistokoulutuksen leikkaukset. Toivon, että hallituksen puoliväliriihi helpottaa ammatillisen koulutuksen tilannetta. Näin jo siksi, että ammattiväestöstä alkaa monilla aloilla olla taas pulaa.

 

MAURI PEKKARINEN

kansanedustaja (kesk.)

Jyväskylä