Lukioiden resurssit ja ammattiopetuksen leikkaukset

Share |

Lauantai 19.11.2016


Lukiokoulutuksen kustannukset vaihtelevat kuntien välillä merkittävästi. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä lukiokustannukset oppilasta kohti ovat noin 6 300 euroa, josta laskennalliseen valtionosuuteen (valtion raha ja sen sitoma kuntaraha) oikeuttava määrä on 5 645 euroa/oppilas.

Kuntien ”omasta pussista” Jyväskylän seudulla tarkoitukseen pannaan lisärahoitusta 596 euroa/oppilas. Espoossa lukiokustannukset ovat 8 081 euroa/oppilas, josta laskennallinen valtionosuus on 5 543 euroa/oppilas. Espoo panee omia lisäverovaroja tarkoitukseen 2 538 euroa/oppilas.

Ero Jyväskylän seudun ja Espoon välillä on merkittävä. Espoo satsaa paljon enemmän.

Monien pienten lukioiden, esimerkiksi Konnevedellä ja Kinnulassa, oppilaskohtaiset lukiokustannukset ovat muun muassa lukion koosta ja muistakin syistä johtuen Jyväskylään ja Espooseen verrattuna noin kaksinkertaiset. Paljon suuremmat ovat näistä syistä myös pienimpien ja syrjäisempien lukioiden tarkoitukseen saamat valtionosuudet.

Olennaista on nähdä, että laskennallisten lukiokustannustensa lisäksi kunnat kohentavat lukioidensa toimintaedellytyksiä maksamalla verovaroistaan laskennallisia kustannuksia enemmän.

Espoon tavoin monien suureten kuntien ohella myös monet pienet kunnat panevat lukioihinsa verovaroistaan rutkasti yli laskennallisten valtionosuuksien, esimerkiksi Kinnulassa noin 3 300 euroa/oppilas ja Konnevedelläkin 2 200 euroa/oppilas.

Varsinkin pienille kunnille ja niiden asukkaille lukio merkitsee paljon enemmän kuin paikkakunnille, joissa lukio on itsestäänselvyys. Lukio voi vahvistaa kunnan vetovoimaa ja elinkeinopolitiikan mahdollisuuksia kunnissa, joilta monet muut kilpailuedut puuttuvat. Lukio voi auttaa myös monien muiden palvelujen saamista tai pysymistä paikkakunnalla.

Suomen 313 kunnasta vain 37:lla kunnan omat lisäpanostukset lukioonsa ovat pienemmät kuin Jyväskylässä, liki 90 %:ssa kunnista suuremmat kuin meillä.

Koulutuksen suurkaupunki Jyväskylä ja koko seutu voisivat ehkä jälleen kerran arvioida mahdollisuutensa tehdä lukionsa hyväksi vähän enemmän.

Meillä on mainiot opettajat, valinnanmahdollisuudet todella paljon ja laatua löytyy. Mutta tolkuttoman suuret ryhmäkoot jättävät kyllä jälkensä.

Lukiokoulutuksen valtionosuuksia on viime vuosina leikattu. Nyt valtio ei enää leikkaa peruskoulusta tai lukiosta. Yksikköhinnat jopa vähän nousevat, jos kohta indeksit jäädytetään.

Toisin ovat asiat ammatillisen koulutuksen kohdalla. Ammattiopetukseen kohdistuvat valtion tekemät erittäin suuret leikkaukset.

Ymmärrän hyvin, että jopa koulutuksesta on ollut pakko jonkin verran leikata. Suhteessa kuitenkin yliopistorahoitukseen tai ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, ammattiopetuksen valtionrahoituksen leikkaukset ovat kohtuuttomia.

Tämä näkyy valitettavasti myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Kaiken lisäksi kuntayhtymässä toteutuneet ammattiopetuksen kustannukset alittivat laskennalliset valtionosuudet ainakin vuonna 2015. Täällä tarkoitukseen ei ole siis käytetty ihan edes sitä, mikä on valtionosuuksien peruste, jolle löytyy syynsä.

Ammattiopetuksen julkinen rahoitus kasvoi kieltämättä hyvää vauhtia vuoteen 2012 saakka. Mutta siitä lähtien se on vuosi toisensa jälkeen pienentynyt.

Kun julkinen rahoitus vielä vuonna 2012 oli noin 2 miljardia euroa, on se ensi vuonna noin 1,66 miljardia euroa. Leikkauksia esitti viime vaalikaudella silloinen hallitus, niitä toteuttaa ja niistä vastuun kantaa nykyinen. Heikosti harkittua on, että ammattikoulutuksesta ensin leikataan ja vasta sitten toteutetaan ns. rakenteellinen uudistus.

Yliopistojen perusrahoitus supistuu ensi vuonna noin 1 800 miljoonaan, kun se oli korkeimmillaan vuonna 2015 noin 1 900 miljoonaa euroa.

Kuluneiden 5–6 vuoden aikana valtio on kuitenkin pääomittanut yliopistoja niiden yksityiseltä sektorilta hankkimien varojen vastinrahoituksena 831 miljoonalle eurolla ja 170 miljoonaa euroa on vielä luvassa. Tästä miljardista lähes 700 miljoonaa euroa tulee menneeksi pääkaupunkiseudun yliopistojen pääomittamiseen.

Viestini on, että lukiokoulutuksen lisärahoituksessa pallo on niillä kunnilla, jotka panevat omaa lisärahoitusta tarkoitukseen vähiten, muun muassa Jyväskylällä. Ammatillisen koulutuksen leikkausten pääroolissa on valitettavasti valtio.

MAURI PEKKARINEN

kansanedustaja (kesk.)

Jyväskylä