Vauhtia kasvuun ja työllisyyteen

Share |

Torstai 20.10.2016


Kiky-sopimus auttaa kasvua, mutta vähän ja viiveellä. Parantuvan kilpailukyvyn vaikutukset pitäisi pystyä ”diskonttaamaan nykypäivään”. Tässä auttaisi lisärahoitus koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen (t&k), yritysten rahoitukseen ja tuotannollisiin investointeihin. Mutta mistä rahat?

Kiky-sopimus rajoittaa puuttumista jo sovitun lisäksi moniin määrärahoihin, tulonsiirtoihin tai palveluihin. Lisävelan ottaminen johtaa ongelmiin Emu-kriteereiden kanssa. Niiden rikkomisesta komissio huomauttelee ja luottoluokittajat ”rankaisevat” - julkisen velan hinta kallistuu.

Emu-kriteerejä rikkovat melkein kaikki. Meillä velan ennuste ensi vuodelle on 66,7 prosenttia bruttokansantuotteesta - eli yli sallitun. Budjettialijäämä on oikeissa rajoissa, rakenteellinen alijäämä ei.

Suomi saa näistäkin lähtökohdista niin sanottua nollakorkoista lainaa. Kannattaako riskeerata? Epäröin!

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esitti, että valtio myisi omaisuuttaan. Rahat hän käyttäisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, ja vain näiden, pääomittamiseen. Ainakaan tällä käyttömallilla esitys ei innosta.

Käyttökelpoisin rahoituslähde saattaisi löytyä Emu-puskureista. Ne rakennettiin aikanaan pehmentämään Emu-jäsenyydestä aiheutuvia iskuja.

Emu-puskureissa on kiinni noin 5,8 miljardia euroa. Puskureilla on rooli eläkejärjestelmän rahoituksessa. Kikyssa päätettiin, että työeläkemaksujen maksutaso pidetään nykyisellä 24,4 prosentin tasolla aina vuoteen 2021 saakka. Valtaosa on sidottu tämän maksutason varmistamiseen. 

Tiedän, että Emu-puskurivarat ovat työmarkkinajärjestöjen takana. Eläkerahoituksen varmistamiseen kaikkea ei kuitenkaan tarvita. Käyttämällä 500-1000 miljoonan yritysten t&k- hankkeisiin, rahoitukseen ja vientiin sekä osaamiseen ja tuotannollisiin investointeihin, parannettaisiin työllisyyttä ja lisättäisiin verotuloja. 

Lisämiljoonien oikea osoite olisi osaamisen muuttaminen innovaatioiksi, niiden kaupallistaminen ja markkinointi. Näin siksi, että juuri näistä resursseista on Suomessa leikattu pakon edessä paljon. Yksityinen t&k-rahoitus vähenee julkisen mukana.

Seuraukset näkyvät jo monessa. Innovaatiotyöt ja niiden mukana investoinnit valuvat ulos. 

Toki koulutus ja myös perustutkimus tarvitsevat lisärahoitusta. Tarve on suurin ammatillisessa koulutuksessa. Juuri sieltä on leikattu ja leikataan paljon. Kun kokonaisrahoitus vuonna 2012 oli vielä yli 2 miljardia euroa, on se ensi vuonna 1,66 miljardia euroa.

Yliopistojen rahoitusta ollaan leikkaamassa vuonna 2017 noin 1,8 miljardiin euroon. Korkeimmillaan se oli vuonna 2015, vähän yli 1,9 miljardia euroa. Ensi vuoden lukemat ovat vielä 421 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2007 rahoitus. Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa ensi vuoden taso tulee olemaan 130 miljoonaa euroa alle vuoden 2012 huippulukujen.

Yliopistoille avattiin taannoin mahdollisuudet yksityisen rahoituksen keräämiseen. Valtio lupasi kolminkertaisen vastinosuuden.

Vuosina 2008-2013 valtio pääomitti yliopistoja 831 miljoonalla eurolla, josta Aalto-yliopisto sai yksin 500, Helsingin yliopisto noin 50 ja Svenska Handelshögsskolan noin 40 miljoonaa euroa. Seuraavaan pääomittamiseen, josta päätökset tehdään keväällä vuonna 2017, on varattu 150 miljoonaa euroa.

Valtion vastinrahaan oikeuttavat yksityiset rahalahjoitukset ovat noin 333 miljoonaa euroa, josta Aalto-yliopiston osuus on noin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi valtion 600 miljoonan euron kärkihankesalkusta merkittävä siivu osuu myös korkeakouluihin.

Jos lisärahaa on siis saatavissa myös koulutuksen leikkausten lieventämiseen, olisi onnetonta, jos suurimmat leikkaukset ja haasteet kokeva ammatillinen koulutus ei saisi mitään ja pääosa menisi yliopistojen pääomittamiseen.

Pääomittamiselle yliopistojen rahoituksessa oli perustelunsa. Kun rahoituksen leikkaukset koskevat nyt kaikkia, mutta pääomittamisen kautta vain harvat voivat saada yksityistä ja valtion vastinrahaa, ei pääomittaminen sovi tähän tilanteeseen. Perusrahoituksen lisääminen olisi nyt tärkeämpää. 

MAURI PEKKARINEN

Kirjoittaja on keskustan kansaedustaja ja Eduskunnan I varapuhemies