Eurosta, euroalueesta ja SDP:stä

Maanantai 14.2.2011

Suomi sukelsi sitten Lipposen ja Niinistön johdolla euroon, yhteisvaluuttaan, yhteiseen keskuspankkijärjestelmään ja sitoutui osaltaan samalla pelisääntöihin, joita eurossa tulisi noudattaa.

Yhdellekään Pohjoismaalle ratkaisu ei ollut helppo. Kysymystä selviteltiin muun muassa Ruotsissa professori Calmforsin johdolla ja Suomessa professori Jukka Pekkarisen johdolla.

Erityisesti Calmforsin raportti, mutta varovasti myös Pekkarisen raportti näkivät laajan eurooppalaisen yhteisvalutta-alueen sisältävän myös riskejä pohjoismaiden kannalta. Erityisesti talouden epäsymmetrian nähtiin tuottavan ongelmia

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että euro käyttäytyy alueensa kansantalouksien valtaenemmistön mukaan ja EKP:n ensisijainen tehtävä on hintavakauden varmistaminen eikä siitä huolehtiminen, miten valuutta-alueen yksittäisen talouden käy.

Euro ei siis reagoisi esimerkiksi Pohjolalle tärkeän metsäteollisuuden ahdinkoon, jos sellainen reagoiti ei olisi hyväksi Keski - ja Etelä-Euroopan talouden kannalta.

Sinipunan eurohaluja ei mikään kuitenkaan pidätellyt. Kansanäänestystä kokoomus ja SDP eurosta halunneet. Koko Keskusta, Vuokko Rehniä lukuun ottamatta, äänesti ratkaisua vastaan. Mutta euroenemmistö voitti. Keskusta teki päätöksensä puoluekokoukselle valmistelemani raportin pohjalta. Sen keskeinen sanoma oli, ettei Suomen pidä mennä euroon ainakaan niin kauan kuin talouden rakenteelta lähinnä meidän kaltaiset maat, Tanska ja Ruotsi ja jossain mielessä Englantikin, jäävät rahaliiton ulkopuolelle.

Toki eurosta on taakse jääneiden vuosien aikana ollut vakauttavaa apuakin Suomelle. Mutta niin oli vakaata euroalueen ulkopuolellakin. Lipposen ja Niinistön oppitunnit eduskunnassa siitä, kuinka Tanskan ja Ruotsin käy euron ulkopuolella huonosti. Mutta miten on käynyt?

Kun metsäteollisuuden rakennemuutokset alkoivat ravistella metsätalousmaita noin viisi vuotta sitten, ”jäykän euron Suomesta” hävisi yhteensä kymmenen sellu tai paperitehdasta, ”joustavan kruunun Ruotsista” yksi samassa ajassa. Työpaikoissa kyse oli tuhansista leipäpuista.

Metsäteollisuuden rakennemuutosta seurannut lama ei ainakaan ole korjannut Suomi vastaan Tanska ja Ruotsi asetelmaa. Euroalueella me nyt sitten kannamme täydellisen vastuun valuutta-alueemme vastuuttomimpien tekemisistä. Ruotsi ja Tanska kantavat sen pienemmän siivun, minkä itse hyväksi näkevät.

Suomessa näytelmän antisankarit löytyvät SDP:n joukoista. Pääministeripuolueena SDP vei Suomen euroon ja nyt oppositiossa, viimeksi tänään ma 14.2., kaikesta vastuusta väistyen Lipposen suosikki Urpilainen yrittää väittää, ettei meidän olisi tarvinnut kantaa Kreikasta ja Irlannista vastuuta.

Se sokea Kreettakin on kuullut, jos ei nähnyt, että kaikkialla siellä muualla euroalueella, missä demarit ovat vallassa, he ovat kantaneet vastuun. Meillä perussuomalaisten pelossa he pyrkivät pakoon! Mutta sellainenhan ei Suomen euroon viejiltä onnistu!

Mauri Pekkarinen