Kunnallisneuvos Jukka Juusela: Uusi Jyväskylä on Pohjoismaiden toiseksi suurin sisämaankaupunki
Isääni, Keskisuomalaisen silloista päätoimittajaa M.E. Juuselaa haastateltiin Suomen Kuvalehteen 1950-luvun puolivälissä tiedustellen millaisena hän näkee Jyväskylän vuonna 2000. Isäni arveli tuolloin, että Jyväskylä on v. 2000 vireä yli 100 000 asukkaan kaupunki, jossa on vankka yliopisto ja monipuolinen elinkeinoelämä.
Haastattelua tehtäessä Jyväskylässä oli 35 000 asukasta ja yhdessä maalaiskunnankin kanssa alle 60 000. Yliopistoakaan ei vielä tuolloin ollut. Kehitys kuitenkin kulki isäni kuvittelemaan suuntaan. Hän ei tosin arvannut, että Jyväskylän seudulla ollaan niin hitaita kunnallisessa päätöksenteossa, että uusi Jyväskylä toteutuu vasta vuoden 2009 alussa lähes 130 000 asukkaan kaupunkina.
Aivan itsestäänselvyys Jyväskylän vahva kehitys ei ollut. Uusi Jyväskylä on asukasluvultaan pohjoismaiden toiseksi suurin sisämaankaupunki. Ainoastaan Tampere on suurempi. Sisämaankaupunkien edellytykset esimerkiksi teollisuuden sijoituspaikkana ovat rannikkokaupunkeja huonommat. Niiden on kilpailtava muilla vahvuuksillaan.
Jyväskylä on onnistunut kehityksessään hyvin erityisesti yliopiston ansiosta, jonka perustamista keskusta oli hallituksessa ja eduskunnassa voimakkaasti ajamassa oikeiston ja vasemmiston vastustuksesta huolimatta. Kokoomuksen taholta esitettiin mm. sitä, että Jyväskylän yliopistoon ei saada päteviä opettajia kun se on niin syrjässä.
Jyväskylä ei ole syrjässä jos karttaa katsotaan koko maa huomioon ottaen. Helsinkiläisten mielestä tosin kaikki paikkakunnat kehä kolmosen ulkopuolella ovat syrjässä. Keskusta sen sijaan on koko poliittisella voimallaan puolustanut näitä syrjäytyneitä. Keskustan voimakkaasti ajama aluepolitiikka on ollut siunaukseksi myös Jyväskylän seudun kehitykselle.
Jyväskylällä on ollut myös onni saada maan hallitukseen vaikutusvaltaiselle ministerinpaikalle oma edustajansa. Mauri Pekkarinen on ollut ministerinä jo lähes 10 vuotta ja aktiivinen työ maan, maakunnan ja Jyväskylän puolesta jatkuu.
Tuossa 50 vuotta sitten tehdyssä isäni haastattelussa ei isältäni kysytty millaiset poliittiset voimasuhteet Jyväskylässä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ovat. Sen arvioinnissa hän olisi saattanut mennä pahasti metsään. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunta olivat tuolloin vahvasti vasemmistoenemmistöisiä kuntia. Kummassakin kunnassa vasemmistolla oli lähes 2/3 valtuutetuista. Muilla oli vaikeuksia edes yhdessä saavuttaa 1/3 määrävähemmistöä. Viime vaaleissa voimasuhteiksi tuli kaupungissa 34-25 ja maalaiskunnassa 30-21 vasemmiston tappioksi.
Vielä suurempi hämmästys isälleni olisi ollut keskustan vankka menestys kaupungissa. Yhden valtuutetun ryhmästä on kasvanut 12 valtuutetun ryhmä, joka tuli viime vaaleissa yhtä suureksi kuin kokoomuksen valtuustoryhmä. Viime vuoden eduskuntavaaleissa keskusta oli uuden Jyväskylän alueella jopa suurempi kuin alueen pitkäaikainen valtapuolue sosialidemokraatit. Valitettavasti isäni ei sitä nähnyt, mutta nyt 96-vuotias äitini iloitsi tuloksesta, johon hän itse oli viime vuonnakin aktiivisella vaalityöllään vaikuttanut.
Uuden Jyväskylän menestystarinaa on ryhdyttävä tarmokkaasti rakentamaan. En ryhdy lähemmin ennustamaan millainen Jyväskylä on v. 2050. Uskon kuitenkin, että se on huomattavasti nykyistä vahvempi ja monipuolisempi. Se edellyttää, että uuden kunnan kaikkia osia kehitetään tasapuolisesti niin omista vahvuuksista lähtien. Omassa vaaliohjelmassaan keskusta erityisesti korostaa tätä lähtökohtaa.
Jukka Juusela
kunnallisneuvos
Jyväskylä