Komission esityksessä huonoa ja siedettävää! (21.7.2016)

Lue Pekkarisen tiedote kokonaisuudessaan tästä. Tässä puolestaan linkki Turun Sanomien uutiseen.

Euro Suomen nousun hidastaja! (20.7.2016)

Lue Pekkarisen kirjoitus Kalevassa tästä.

Varapuhemies Pekkarisen erityisavustajaksi Petri Neittaanmäki (13.7.2016)

Linkki Suomenmaan uutiseen.

Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen on valinnut uudeksi erityisavustajakseen yhteiskuntatieteiden maisteri Petri Neittaanmäen (41). Neittaanmäki aloittaa tehtävässä 13. heinäkuuta 2016.

Neittaanmäki on toiminut aiemmin muun muassa Suomen Keskustan kansanedustajana sekä erityisavustajana Euroopan parlamentissa ja ministerin erityisavustajana ulkoasiainministeriössä. Neittaanmäki on Keskustan 1. varakansanedustaja Keski-Suomen vaalipiirissä.

Pekkarinen on toiminut kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1979 alkaen yhteensä 38:lla valtiopäivillä. Hän on Suomen viidenneksi pitkäaikaisin ministeri. Pekkariselle on kertynyt yhteensä 4438 ministeripäivää viidessä eri hallituksessa.

Varapuhemies Pekkarisen edellinen erityisavustaja, kasvatustieteiden maisteri Jouni Ovaska valittiin 11. kesäkuuta 2016 Suomen Keskusta rp:n puoluesihteeriksi.

Lisätietoja:

Mauri Pekkarinen, puh. 050 511 3097

Petri Neittaanmäki, puh. 040 553 8245

Ksml: EU kyllä - liittovaltiokehitys ei! (9.7.2016)

Lue Pekkarisen kirjoitus kokonaisuudessaan tästä.

Pienilläkin kunnilla mahdollisuus menestyä (3.7.2016)

Lue Pekkarisen puhe Kihniön messujen avajaisissa tästä.

Suomen Kuntaliiton valtuuston kokouksessa (27.5.2016)

Suomen kuntaliiton asiantuntemuksen tulee olla vahvasti mukana meneillään olevassa kunta- ja aluehallinnon uudistuksessa. Maakuntaitsehallinnon, sote-uudistuksen osana sitä, toteuttaminen siirtää kuntien taloudesta ja palveluiden määrästä pääosan maakunnille.

Kuntien tehtävien painopiste muuttuu entistä enemmän kehittäjän tehtäviksi. Samalla kunnat erilaistuvat. Toivon mukaan eivät kuitenkaan eriarvoistu.

Kunnille jäävien lakisääteisten tehtävien rahoituksen - kunnallisverotuksen ja valtionosuusjärrjestelmän - on varmistettava kunnille edellytykset huolehtia kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta maan eri osissa. Sen on myös kannustettava kuntia oman elinvoimansa vahvistamiseen ja tehtävien tehokkaaseen hoitamiseen.

Maakunta- ja soteuudistus ei saa olla väline kuntien keskinäisen talouskohtelun muutosten tekemiseen. Tarvitaan viiden vuden siirtymäkausi, jonka kuluessa uudistuksen aiheuttamat "voitot ja tappiot" rajataan siedettäviksi.

Kun maakunta- ja soteuudistuksessa valtaosa kuntien kantamista veroista siirtyy valtion kannettavaksi, kuntien verotukselle on ajateltu verokattoa muutamaksi vuodeksi. Kuntien hankkiman rahoituksen hinta uhkaa kallistua, kun kuntaluotot uhkaavat siirtyä kuntien rajattoma verotusoikeuden poistuttua riskittömistä ainakin osittain riskipitoisiksi. Sen aiheuttamat pulmat on ratkaistava. Koko katon tarve on vielä kerran arvioitava ellei valtion täytetakaus voi tulla kysymykseen.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä kaipaa remontin. Se on aloitettava hyvissä ajoin tällä vaalikaudella niin, että se on voimassa kohta alkavan kuntatalouden siirtymakauden jälkeen.

Nykyisen järjestelmän perusteet eivät ole enää pitkään aikaan olleet valideja, mitanneet sitä mitä pitäisi. Uudistusten pyörteissä on juuri Kuntaliiton yksi tärkeä tehävä on huolehtia kunnallisen demokratian toteutumisesta. Maakuntaitsehallinnon hallinnon uudistusten pyörteissä meille on tärkeää huolehtia paikallisen kansanvallan toteutumisesta.

Uskon kansalaisyhteiskuntaan ja sen lisäarvoon kunnalliselle demokratialle. Se ei mielestäni voi kuitenkaan korvata edustuksellista demokratiaa. Edustuksellisen on vaan nyt vastattava siihen kohdistuviin haasteisiin. Molempien on oltava niin kuntatason kuin uusien maakuntienkin vallan käytön ja toiminnan valvoja ja kehityksen takaaja.

Maakuntaitsehallinnon toteuttaminen on suuri uudistus. Kaikki ei varmastikaan tule valmiiksi yhdellä kertaa. Maakuntien tehtävien hoitoon liittyvän verotusoikeuden siirtyminen valtiolle syö jonkin verran itsehallinnon ideaalia. Silti tehtäviä maakuntapäättäjille riittää itsehallinnossa muutoin yllin kyllin. Verotusoikeuden siirtäminen sanottujen tehtävien osalta maakunnille tulisi mielestäni saada valmistelun alle mahdollisimman pian.


* * *

Pekkarinen EU-puhemieskonferenssissa 23.5.2016 Luxenburgissa tervehtimässä EU-komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria.

Pekkarisen puhe eu-puhemieskonferenssissa:

Strengthening of the European Union (23.5.2016)

Mr Speaker,

Dear Colleagues,

While we speak of European crises, the reality is that peace, political stability and respect for common values in Europe are historically stronger than ever.

However, public support for the EU is down in many member states. This is worrying, but it should also be understood in context. The public continued to support the European project because it was successful: the union demonstrably delivered growth,prosperity and stability.

This has changed. Europe has not achieved its goals for enhancing material progress and well-being for over two decades.

At the start of the millennium, we set the goal of making Europe the world’s most competitive economy by 2010. The goal was not reached. Not at all. The financial crisis since 2008 demonstrated Europe’s vulnerability, drove several member states into difficulty and forced the euro group states to do what should have been impossible, assume fiscal responsibility for the difficulty of others.

Output levels and employment continue to sag.

The European project has not delivered what the voters want most.

Where should the European Union turn? Should we deepen integration? Or take a few steps back? Or stop where we are for a few years, until member states catch up and the EU performs well in the tasks it has set itself?

I believe now is not the time for deeper integration. Now is the time to stop and concentrate on our earlier, unfinished tasks rather than move too far ahead of our voters and some member states. We should focus on finalising the internal market, competitiveness; investing in research and development, climate and energy policy and internal security. This is where we can find the added European value that our voters want.

We need to beware of trying to mend the Union’s failures by reinforcing integration. I refer, in this regard, to the so-called Five Presidents’ report. There may be arguments for a banking and financial markets union, an economic union, a fiscal union and, ultimately, a political union. The banking union is almost achieved.

I would argue that, as long as the Union underperforms in its current tasks, adopting new ones, after banking union, is not realistic.

In short, Colleagues, the European Union can and should become stronger. We can get there by becoming good at what we are supposed to be doing now.

Vahvasti valoa näkyvissä (20.5.2016)

Keski-Suomen maakuntavaltuuston avauspuheenvuoro

Monien vuosien jälkeen Keski-Suomen aluetalouden ja työttömyyden kehitys on kääntynyt selvään kasvuun.

Työttömien määrä väheni viime kuussa julkistettujen tilastojen mukaan runsaalla 700 ja edellisestä kuusta yli 500 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi samana aikana yli 500:lla. Maan työttömyystilastojen peränpitäjän rooli on nyt jäänyt taakse ja siellä pysyy pitkään.

Teollisen tuotannon kasvu odottaa vielä kunnon nousua. Kaupan ja erityisesti rakentamisen kohdalla alkaa jo mennä lujaa. Biotuotetehtaan,uuden sairaalan, Kankaan alueen, suurten asuntorakentamiskohteiden ja energiainvestointien lisäksi rakentaminen on vilkastumassa maakunnan eri puolilla niin, että rakennusteollisuusliiton arvion mukaan olemme jo tänä vuonna selvästi koko maan keskiarvolukemien yläpuolella.

Vaikka maan hallituksen kehyspäätöksessä ei periaatepäätöksiä uusista suurista liikennehankkeista saatukaan maakuntaan päätöksiä, aikaisemmin tehtyjen linjapäätösten rahoituksesta vastaa kuitenkin Sipilän hallitus. Sanottujen päätösten ja muiden maakuntaan ohjelmoitujen liikennehankkeiden rahoitukseen ollaan saamassa vuoteen 2019 mennessä noin 270 miljoonaa euroa. Tästä vähän yli puolet on Metsä Groupin investointiin liittyvää.

Maakunnan yhteisin voimin jatkamme ponnisteluja, jotta vielä koko maan liikennerahoituksen jakamattomasta 300 miljoonan euron potista saamme päänavauksen Kirri-Tikkakoski -välin käynnistymiselle.

Maakuntaitsehallinnon ja sote-uudistuksen toteutuminen on
Keski-Suomelle merkittävä voitto. Parin vuoden takainen pyrkimys jakaa Suomi viiteen hallinnolliseen suuralueeseen olisi ollut suuri menetys maakunnalle. Nyt kaikki maakunnan kannalta keskeiset julkiset kehittämis- ja
palvelutoiminnot tulevat olemaan maakunnan päättäjien omissa käsissä. Tulevana kesänä ja osin syksyllä lait, joilla uudistuksista päätetään, ovat tulossa maakuntiin lausunnolle ja ensi talvena päätöksentekoon eduskunnassa.

Asiaan liittyvä maakunnissa tapahtuva valmistelu on nyt syytä käynnistää. Valmistelutyön pitää tapahtua maakunnan poliittisen johdon ohjauksessa ja johdolla. Tätä tarkoittava kirje on tulossa valtioneuvoston
piiristä vielä tänään. Uudistus mullistaa kuntien tehtäviä ja taloudenpitoa radikaalisti. Kunnista siirtyvien tehtävien mukana maakuntiin siirtyvät, tehtäviin liittyvät taloudelliset vastuut, mutta myös niihin saadut valtionosuudet ja niihin käytetyt kunnallisverojen tuotot, ovat lähes 12
miljardia euroa. Muutos kohtelee kuntia tavattoman eri tavoin. Joiltakin kunnilta taloudellisten vastuiden siirtyminen on paljon suurempi kuin verotulojen siirtymä ja päinvastoin. Muutosten ääripäät ovat jopa 2.500 euroa asukasta kohti/v.

Rakennamme parhaillaan mallia, jolla siirtymäkauden ajaksi
sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset kuntatalouksiin nitistettäisiin
mahdollisimman pieniksi. Suuremman valtionosuusuudistuksen aika tulee koskemaan vasta vuoden 2023 jälkeistä aikaa.

Maakunta- ja sotehallinnon toimeenpano edellyttää, että
maakunnissa jatketaan soten piirissä jo tehtyä valmistelutyötä, nyt niin, että se kattaa kaikki toiminnot,jotka tulevat osaksi maakuntaitsehallintoa. Maan hallituksen suosituksen mukaisesti Keski-Suomen liitto ottaa maakunnan osalta koordinaatioroolin.